Kalvopaisunta-astin paine?

[Raimo Saarela]

Hei,

matematiikkagurut huom.!

Ongelmana on kalvopaisunta-astina esipaineen todentaminen,
ilman että järjestelmää lasketaan tyhjäksi, matemaattisin keinoin.
Tyhjentäminen on erittäin hankalaa ja sitä käytetään vasta, kun mitään
muuta keinoa ei ole enää kokeiltu!

Asiaan;

Staattinen vastapaine on 6metriä tasan vesipatsasta, mitattuna talojen
korkeudesta. Siis kalvopaisunta-astian alareunasta ylimmän kerroksen
lämpöpatterin yläreunaan.
Astia, itseasiassa pyttyjä on 2 rinnan, ovat www.ip-produkter.fi
sivuilta löytyvässä *.PDF olevat; IPX200 astiat.

Esipaine on siis asennusvaiheessa asetettu 0,6 bar + varmuusvara, eli
oikeahko paine olisi kait noin suuruusluokkaa 0,8 bar. irrallisessa,
tyhjässä pytyssä?

Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?

Pytyn tilavuudesta, 0,8bar. esipaineesta ja staattisesta paineesta,
mitä pytyn ylöosaan muodostuu painetta? Pytyn mitat on ko. pdf:ssä.


Mielenkiinnolla odottaen

-RaS-

[Juha Muttilainen]

Eipä sitä noilla tiedoilla oikein vielä voi edes arvata. Siihen
mittauspisteeseen nimittäin saa aikaiseksi vaikka minkälaisen paineen
täyttämällä verkostoa enemmän (tai vähemmän).

Laskutoimituksen voisi ehkä tehdä, jos tiedetään verkoston vesitilavuus ja
sitten kahdella eri verkoston keskilämpötilalla haarukoi paineen muutosta
verkostossa.

Helpompaa on laittaa paisuntajohtoon sulku josta otetaan kahva pois.

t Juha

Post by Raimo Saarela
Hei,
matematiikkagurut huom.!
Ongelmana on kalvopaisunta-astina esipaineen todentaminen,
ilman että järjestelmää lasketaan tyhjäksi, matemaattisin keinoin.
Tyhjentäminen on erittäin hankalaa ja sitä käytetään vasta, kun mitään
muuta keinoa ei ole enää kokeiltu!
Asiaan;
Staattinen vastapaine on 6metriä tasan vesipatsasta, mitattuna talojen
korkeudesta. Siis kalvopaisunta-astian alareunasta ylimmän kerroksen
lämpöpatterin yläreunaan.
Astia, itseasiassa pyttyjä on 2 rinnan, ovat www.ip-produkter.fi
sivuilta löytyvässä *.PDF olevat; IPX200 astiat.
Esipaine on siis asennusvaiheessa asetettu 0,6 bar + varmuusvara, eli
oikeahko paine olisi kait noin suuruusluokkaa 0,8 bar. irrallisessa,
tyhjässä pytyssä?
Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?
Pytyn tilavuudesta, 0,8bar. esipaineesta ja staattisesta paineesta,
mitä pytyn ylöosaan muodostuu painetta? Pytyn mitat on ko. pdf:ssä.
Mielenkiinnolla odottaen
-RaS-

[Raimo Saarela]

Toisaalta lueskelin nyt hetki sitten, että paine tuolla kalvoastiassa
onkin aina sama molemmilla puolilla kalvoa...?
Kun siis pysytään sen tyhjän astian paineen yläpuolella?

Se venttiili, joo. Ei vaan löydy ketään putkimiestä joka sen suostuisi
siihen laittamaan, edes ilman kahcaa. Laki kieltää moisen asennuksen,
kaikissa muodoissaan.


-RaS-

Post by Juha Muttilainen
Eipä sitä noilla tiedoilla oikein vielä voi edes arvata. Siihen
mittauspisteeseen nimittäin saa aikaiseksi vaikka minkälaisen paineen
täyttämällä verkostoa enemmän (tai vähemmän).
Laskutoimituksen voisi ehkä tehdä, jos tiedetään verkoston vesitilavuus ja
sitten kahdella eri verkoston keskilämpötilalla haarukoi paineen muutosta
verkostossa.
Helpompaa on laittaa paisuntajohtoon sulku josta otetaan kahva pois.
t Juha

Post by Raimo Saarela
Hei,
matematiikkagurut huom.!
Ongelmana on kalvopaisunta-astina esipaineen todentaminen,
ilman että järjestelmää lasketaan tyhjäksi, matemaattisin keinoin.
Tyhjentäminen on erittäin hankalaa ja sitä käytetään vasta, kun mitään
muuta keinoa ei ole enää kokeiltu!
Asiaan;
Staattinen vastapaine on 6metriä tasan vesipatsasta, mitattuna talojen
korkeudesta. Siis kalvopaisunta-astian alareunasta ylimmän kerroksen
lämpöpatterin yläreunaan.
Astia, itseasiassa pyttyjä on 2 rinnan, ovat www.ip-produkter.fi
sivuilta löytyvässä *.PDF olevat; IPX200 astiat.
Esipaine on siis asennusvaiheessa asetettu 0,6 bar + varmuusvara, eli
oikeahko paine olisi kait noin suuruusluokkaa 0,8 bar. irrallisessa,
tyhjässä pytyssä?
Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?
Pytyn tilavuudesta, 0,8bar. esipaineesta ja staattisesta paineesta,
mitä pytyn ylöosaan muodostuu painetta? Pytyn mitat on ko. pdf:ssä.
Mielenkiinnolla odottaen
-RaS-

[Lu-lu]

"Raimo Saarela" < kirjoitti

Post by Raimo Saarela
Se venttiili, joo. Ei vaan löydy ketään putkimiestä joka sen suostuisi
siihen laittamaan, edes ilman kahcaa. Laki kieltää moisen asennuksen,
kaikissa muodoissaan.

hm ... mikä laki ? ja monesko sen pykälä ?

[Markus Strand]

Post by Raimo Saarela
Se venttiili, joo. Ei vaan löydy ketään putkimiestä joka sen suostuisi
siihen laittamaan, edes ilman kahcaa. Laki kieltää moisen asennuksen,
kaikissa muodoissaan.

Kannattaa vaihtaa putkimiestä sellaiseksi joka osaa lukea asennusohjeet.
Tai sitten olisi hyvä saada linkki siihen lakiin.

En muista minkä merkkinen astia oli, mutta asennusohjeessa oli
suosituksena sulku helpottamassa tarkistus. Sen pöntön esipaine pitää
tarkistaa tyhjänä kolmen vuoden välein, ja ei ole mitään järkeä laskea
järjestelmää tyhjäksi sitä varten. Valmistajalla olisi ollut valmis
asennusryhmä mittarilla, ilmanpoistolla, varoventtiilillä ja sululla.

++MStr

[Raimo Saarela]

On Sun, 05 Sep 2010 12:35:37 +0300, Markus Strand

Post by Markus Strand

Post by Raimo Saarela
Se venttiili, joo. Ei vaan löydy ketään putkimiestä joka sen suostuisi
siihen laittamaan, edes ilman kahcaa. Laki kieltää moisen asennuksen,
kaikissa muodoissaan.

Kannattaa vaihtaa putkimiestä sellaiseksi joka osaa lukea asennusohjeet.
Tai sitten olisi hyvä saada linkki siihen lakiin.
En muista minkä merkkinen astia oli, mutta asennusohjeessa oli
suosituksena sulku helpottamassa tarkistus. Sen pöntön esipaine pitää
tarkistaa tyhjänä kolmen vuoden välein, ja ei ole mitään järkeä laskea
järjestelmää tyhjäksi sitä varten. Valmistajalla olisi ollut valmis
asennusryhmä mittarilla, ilmanpoistolla, varoventtiilillä ja sululla.

No jopas...!

Kun kerran 5 johtavaa eri LVI- firmaa tästä kaupungista kertoo, että
koskaan, missään olosuhteissa ei ole luvallista laittaa siihen sitä
venttiiliä, niin kyllähän minä taaaas uskoin sen tietenkin...pöh.

No, aamulla sitten soitto heti valmistajalle, niin saadaan tietoa
asiasta.
Jos sen venttiilin siihen saa laittaa, niin joku noista "tietäjistä"
tulee sen laittamaan. Perkkel....

-RaS-

[Lu-lu]

"Raimo Saarela" kirjoitti

Post by Raimo Saarela
No jopas...!
Kun kerran 5 johtavaa eri LVI- firmaa tästä kaupungista kertoo, että
koskaan, missään olosuhteissa ei ole luvallista laittaa siihen sitä
venttiiliä, niin kyllähän minä taaaas uskoin sen tietenkin...pöh.
No, aamulla sitten soitto heti valmistajalle, niin saadaan tietoa
asiasta.
Jos sen venttiilin siihen saa laittaa, niin joku noista "tietäjistä"
tulee sen laittamaan. Perkkel....

no nyt ois' vielä kiva kuulla ne "johtavat" LVI-firmat ihan nimeltä

... jotta osais' ees' varoo

[Raimo Saarela]

No jos et ole Salolaisia, et tee sillä tiedolla mitään.

Jos olet Salolainen, tiedät kyllä mikä on kaupungin suurin LVI-liike
ja minkänimisiä on isoimmat LVI-asennusliikkeet.

Sen enempää en kerro, koska ei ole vielä täysin selvääkään tuo asia,
saako siihen asentaa sitä venttiiliä, vai ei?

-RaS-

Post by Lu-lu
"Raimo Saarela" kirjoitti

Post by Raimo Saarela
No jopas...!
Kun kerran 5 johtavaa eri LVI- firmaa tästä kaupungista kertoo, että
koskaan, missään olosuhteissa ei ole luvallista laittaa siihen sitä
venttiiliä, niin kyllähän minä taaaas uskoin sen tietenkin...pöh.
No, aamulla sitten soitto heti valmistajalle, niin saadaan tietoa
asiasta.
Jos sen venttiilin siihen saa laittaa, niin joku noista "tietäjistä"
tulee sen laittamaan. Perkkel....

no nyt ois' vielä kiva kuulla ne "johtavat" LVI-firmat ihan nimeltä
... jotta osais' ees' varoo

[Timo Neuvonen]

Post by Raimo Saarela
Sen enempää en kerro, koska ei ole vielä täysin selvääkään tuo asia,
saako siihen asentaa sitä venttiiliä, vai ei?

Miksi ihmeessä ei saisi? Eikös ole ihan arkista, että vähänkään isommassa
järjestelmässä on sulkuja joilla voi erottaa osan putkistoa
korjaus/huolto/muutos/laajennus/tms työn ajaksi, ettei koko kiinteistön
verkostoa tyhjennetä (tai edes tilapäisesti poisteta käytöstä) jonkin
pikkutyön takia. Sen ymmärrän, jos on määräys joka sanoo, että jokaisessa
suluilla erotettavassa osassa pitää olla ylipaineventtiili, mutta se voi
olla on fiksua vaikkei pakkoa olisikaan.

--
TiN

[Hantte]

Post by Raimo Saarela
No jos et ole Salolaisia, et tee sillä tiedolla mitään.
Jos olet Salolainen, tiedät kyllä mikä on kaupungin suurin LVI-liike
ja minkänimisiä on isoimmat LVI-asennusliikkeet.

Siis pitääkö sukunimen olla Salolainen, että tietää kaupungin suurimman
LVI-liikkeen?
Entäs jos jossain kaupungissa ei asu yhtään Salolaista, niin kuka sitten
tietää suurimman liikkeen? Naapurikylän Salolainen?


(Vai tarkoitettiinko tässä salolaisia?) ;)
(Oli pakko flamettaa, kun on niin törkeä oikeinkirjoistusvirhe, oletan.)

[Raimo Saarela]

On Mon, 06 Sep 2010 00:19:17 +0300, Hantte

Post by Hantte

Post by Raimo Saarela
No jos et ole Salolaisia, et tee sillä tiedolla mitään.
Jos olet Salolainen, tiedät kyllä mikä on kaupungin suurin LVI-liike
ja minkänimisiä on isoimmat LVI-asennusliikkeet.

Siis pitääkö sukunimen olla Salolainen, että tietää kaupungin suurimman
LVI-liikkeen?
Entäs jos jossain kaupungissa ei asu yhtään Salolaista, niin kuka sitten
tietää suurimman liikkeen? Naapurikylän Salolainen?
(Vai tarkoitettiinko tässä salolaisia?) ;)
(Oli pakko flamettaa, kun on niin törkeä oikeinkirjoistusvirhe, oletan.)

No, yleensä paikannimet on koulussa vuonna -58 opetettu kirjoittamaan
jokaisessa yhteydessö ISOLLA alkukirjaimella.
Sittemmin voi olla tuokin käytäntö muuttunut, mutta kyllä se
selkärangasta tulee uskoakseni minun elinikäni, ehkä vielä sen noin
15-20 vuotta tuo kirjoitusasu...hehehe

-RaS-

[Timo Neuvonen]

Post by Raimo Saarela

Post by Hantte

Post by Raimo Saarela
No jos et ole Salolaisia, et tee sillä tiedolla mitään.
Jos olet Salolainen, tiedät kyllä mikä on kaupungin suurin LVI-liike
ja minkänimisiä on isoimmat LVI-asennusliikkeet.

Siis pitääkö sukunimen olla Salolainen, että tietää kaupungin suurimman
LVI-liikkeen?
Entäs jos jossain kaupungissa ei asu yhtään Salolaista, niin kuka sitten
tietää suurimman liikkeen? Naapurikylän Salolainen?
(Vai tarkoitettiinko tässä salolaisia?) ;)
(Oli pakko flamettaa, kun on niin törkeä oikeinkirjoistusvirhe, oletan.)

No, yleensä paikannimet on koulussa vuonna -58 opetettu kirjoittamaan
jokaisessa yhteydessö ISOLLA alkukirjaimella.
Sittemmin voi olla tuokin käytäntö muuttunut, mutta kyllä se
selkärangasta tulee uskoakseni minun elinikäni, ehkä vielä sen noin
15-20 vuotta tuo kirjoitusasu...hehehe

Hmm... sivuaahan tämä etäältä asumista ja myös rakentamista, tiedä sitten
koneista+laitteista.
Salo olisi paikkakunnan nimenä erisnimi, ja siihen se kouluoppi soveltuu.
Sen sijaan "salolainen" on Salo-nimisellä paikkakunnalla asuva henkilö enkä
usko että oikeinkirjoituskäytäntö olisi edes -58 vaatinut tai sallinut isoa
alkukirjainta muuta kuin lauseen alussa.
Off-topic: myöskään kieliä tai kansallisuuksia ei suomessa (tässä
asiayhteydessä eo. "suomi" on kieli) kirjoiteta isolla, vaikkakin jossain
"fingelskan" näköisessä tee-se-itse kielessä saatetaan myös Suomessa
(kikkailua, mutta nyt tarkoitin maata) väärinkirjoittaa "Suomi" tai
"Suomalainen" tarkoitettaessa suomen kieltä tai Suomen kansalaista vaikka
kirjoitusasu viittaisikin mm. tavanomaiseen sukunimeen.
Off-topic 2: ainakin 70-luvulla piti koulussa kirjoittaa "Hyvää joulua!"
toisin kuin lähes kaikissa kaupassa myydyissä joulukorteissa silloinkin
luki, en ole varma ovatko kielenviilaajat tässä hyvänjouluntoivotuksessa
sittemmin muuttuneet sallivammiksi.

On tämä sitten kiva kieli - toista kuin vaikka tylsä englanti jossa ei ole
juuri tuollaisia alkukirjainsääntöjä. Jatko kuuluisi varmaan kieliryhmään
mutta en viitsi...

--
TiN

[n***@supertel.fi]

Post by Raimo Saarela
Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?

Ei. Mutta vesi ja kaasu on kalvon eri puolilla samassa paineessa niin
kauan kunnes kalvo on jommassa kummassa ääriasennossa.

Jos nyt sitten pitää kaasun paineena esim 0.8 - 1 bar ja vuodattaa
vettä pois niin kauan, että vesipuolen painemittari alkaa näyttää
laskevia lukemia, on kalvo puristanut vedet pöntöstä pois. Silloin
kaasunpaine ei enää riipu veden paineesta. Siis veden paine putoaa
esim 1 barista 0.7 baariin, vaikka kaasu on edelleen 1 bar.

Sitten vaan vesihana kiinni, säädetään esipaine sopivaksi ja täytetään
uudelleen sopivasti vedellä. Se, mihin paineeseen vesi (ja kaasi)
pitää vedellä täyttää riippuu systeemin lämpötilasta. Kuuman systeemin
pitää olla isossa painessa. Kylmä systeemi taas vaikka 0.8 bar
paineeseen, eli sen verran, että yläkerran patterista tulee vettä
ilmausventtiilistä. Täyskuuman systeemin voi vetää lähelle
varoventtiilin aukeamispainetta. Jos silloin tulee kylmään systeemiin
myöhemmin ilmaa, on kalvopöntöt liian pieniä.

[Raimo Saarela]

Post by n***@supertel.fi

Post by Raimo Saarela
Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?

Ei. Mutta vesi ja kaasu on kalvon eri puolilla samassa paineessa niin
kauan kunnes kalvo on jommassa kummassa ääriasennossa.
Jos nyt sitten pitää kaasun paineena esim 0.8 - 1 bar ja vuodattaa
vettä pois niin kauan, että vesipuolen painemittari alkaa näyttää
laskevia lukemia, on kalvo puristanut vedet pöntöstä pois. Silloin
kaasunpaine ei enää riipu veden paineesta. Siis veden paine putoaa
esim 1 barista 0.7 baariin, vaikka kaasu on edelleen 1 bar.
Sitten vaan vesihana kiinni, säädetään esipaine sopivaksi ja täytetään
uudelleen sopivasti vedellä. Se, mihin paineeseen vesi (ja kaasi)
pitää vedellä täyttää riippuu systeemin lämpötilasta. Kuuman systeemin
pitää olla isossa painessa. Kylmä systeemi taas vaikka 0.8 bar
paineeseen, eli sen verran, että yläkerran patterista tulee vettä
ilmausventtiilistä. Täyskuuman systeemin voi vetää lähelle
varoventtiilin aukeamispainetta. Jos silloin tulee kylmään systeemiin
myöhemmin ilmaa, on kalvopöntöt liian pieniä.

Ensimmäinen aika järkevältä kuulostava selvitys.
MUTTA; Vesipuolen painemittari _TIETENKIN_ alkaa laskea _HETI_ kun
vettä päästetään järjestelmästä pois. Koska paine pienenee heti.

Eli, eli...metsään meni sekin....?

[Lu-lu]

"Raimo Saarela" < kirjoitti

Post by Raimo Saarela

Post by n***@supertel.fi

Post by Raimo Saarela
Voidaanko näillä tiedoilla laskea karkeasti, mitä pytyn päällä
olevasta venttiilistä mitattu paine pitää olla?

Ei. Mutta vesi ja kaasu on kalvon eri puolilla samassa paineessa niin
kauan kunnes kalvo on jommassa kummassa ääriasennossa.
Jos nyt sitten pitää kaasun paineena esim 0.8 - 1 bar ja vuodattaa
vettä pois niin kauan, että vesipuolen painemittari alkaa näyttää
laskevia lukemia, on kalvo puristanut vedet pöntöstä pois. Silloin
kaasunpaine ei enää riipu veden paineesta. Siis veden paine putoaa
esim 1 barista 0.7 baariin, vaikka kaasu on edelleen 1 bar.
Sitten vaan vesihana kiinni, säädetään esipaine sopivaksi ja täytetään
uudelleen sopivasti vedellä. Se, mihin paineeseen vesi (ja kaasi)
pitää vedellä täyttää riippuu systeemin lämpötilasta. Kuuman systeemin
pitää olla isossa painessa. Kylmä systeemi taas vaikka 0.8 bar
paineeseen, eli sen verran, että yläkerran patterista tulee vettä
ilmausventtiilistä. Täyskuuman systeemin voi vetää lähelle
varoventtiilin aukeamispainetta. Jos silloin tulee kylmään systeemiin
myöhemmin ilmaa, on kalvopöntöt liian pieniä.

Ensimmäinen aika järkevältä kuulostava selvitys.
MUTTA; Vesipuolen painemittari _TIETENKIN_ alkaa laskea _HETI_
kun vettä päästetään järjestelmästä pois. Koska paine pienenee heti.
Eli, eli...metsään meni sekin....?

no hää tarkotti nyt tiätenki' jottas
... vuodattaa vettä pois niin kauan, että vesipuolen painemittari alkaa
näyttää laskevia lukemia ... sen kalvopaisunta-astian kaasupuolen ( siis
ekaks laskevaan, muttas tossa vaiheessa - toivottavasti! - jo pysyvään?)
"jäännös"paineeseen VERRATTUNA
mutta vettä
joutu synsteemistä siis tossa menetelmässä kuitenkin lorottaan pihalle

[Lu-lu]

... se vedentulokin pois tosin tyrehtyy myös sillo'
jos se lorotusreikä on (- niinko' olis järkevintä -)
sen synsteemin ylimmässä kohdassa

[n***@supertel.fi]

Post by Raimo Saarela
Ensimmäinen aika järkevältä kuulostava selvitys.
MUTTA; Vesipuolen painemittari _TIETENKIN_ alkaa laskea _HETI_ kun
vettä päästetään järjestelmästä pois. Koska paine pienenee heti.
Eli, eli...metsään meni sekin....?-

Kun kalvo kolahtaa ääriasentoon, vesipaineen mittarista sen kyllä
huomaa. Kun kalvoastia vielä toimii, puoli litraa vettä poistunutta
vettä vaikuttaa paineeseen vain vähän. Kun kalvo lakkaa toimimasta,
paine muuttuu 1 barista 0.6 baariin paljon alle puolen litran
vuodolla. Tai allekin sen, silloin yläkerran ilmausventtiilit imee
ilmaa sisään, jos ne avaa.

Jos veden joukossa on ilmaa, homma ei toimi kunnolla, silloin
painemittarin reaktio on hitaampi, eikä se lähde terävästi liikkeelle
veden vakiolorotuksella. Pelkkä vesi ei puristu kasaan, joten jos
muuta joustoa ei enää ole, pienikin tilavuuden muutos aiheuttaa suuren
paineen muutoksen.

Toisin päin huomaa, kun täytettäessä painemittari hidastuu, kun kalvo
alkaa toimia. Silloin lähtötilanne on yleensä se, että veden paine on
sama tai alle nestepatsaan paineen. Silloinhan voi kalvoastian täyttää
esim 0.8 baariin, ja jos vedenpaine ei nouse, kalvo oli jo
ääriasennossa. Jos veden paine nousee, kalvo on joko rikki, tai
esipainetta oli liian vähän (eli kalvo painaa vettä, ja sitä pitäisi
päästää lisää pois, jotta paisuntasäiliö olisi tyhjä vedestä..) Tuo
vajaa hydrostaattinen paine vaan vetää ilmaa systeemiin.

ITse mieluiten olen tarkastanut paineet kylmän systeemin kanssa.
Silloin riitää, että vesi on esim 0.6 bar, ja kalvo sitten 0.8 bar
yhtä aikaa. sitten lisätään ilmauksen yhteydessä vettä sen verran että
paine on 0.8 kylmänä, eli kalvo alkaa juuri toimia. (Oma nykyinen
systeemi pitää itse asiassa tyhjentää lisää vedestä kunhan kattila on
lämmennyt.. eli liian pieni kalvosäiliö, toiminta-alue ei kestä
kattilan vetämistä kylmäksi. Eli kattilaa ei päästetä kylmäksi joka
vuosi, kun siitä seuraa aina ilmaustarvetta tai lutrausta..) Mutta jos
pääsee kylmäksi, samalla voi katsoa kaasunpaineet. Sitten täyttää
veden ja ilmaa systeemin vasta kattilan lämmittämisen jälkeen. (Koska
muuten varoventtiili laukeaa, jos systeemin täyttää "oikein" kylmänä,
eikä päästä vettä pois lämmityksen yhteydessä.. Lu-lu onkin joskus
neuvonut, että siitä seuraa ongelmia, kun se varoventtiili jää
helposti vuotamaan kerran lauettuaan. Liian pienen paisunta-astian
kanssa joutuu sitten laittamaan vaikka 50 asteen kattilalämmön
alimmaksi toimivaksi lämpötilaksi.)

[Raimo Saarela]

Post by Lu-lu
"Raimo Saarela" < kirjoitti

Post by Raimo Saarela
Eli, eli...metsään meni sekin....?

joo, tosta alkaen: ... Sitten vaan vesihana kiinni ...
mikä hana ? miksi ?
mutta
tossa sulle kuva paisunta-astiasta, joka on kytketty
synsteemiin a) joustavalla letkulla, jonka molemmissa
päissä on b) NITO-pikaliittimet SEKÄ c) sulkuhanat
paineastianpuoleiseen päähän asennetun T-haaran
"vapaassa" haarassa on lisäksi tyhjennyshana (joka on kii)
1) toinen (siis ensimmäinen eli kattilanpuoleinen) sulkuhana
ekaks kii
2) tyhjennyshana auki -> jollonkas kaikki vesi tulee kiltisti
pois paine-astiasta (ja ellei tule niin se pytty on kikki)
3) pytyn (+rimpuloiden) irrotus synsteemistä NITO-liittimestä
jollonkas sen tyhjän pytyn kaa hääräämisen voip siirtää vaikka
olohuoneeseensa
4) esipaineen mittaus kaasupuolen venttiilistä
5) esipaineen lisäys (tarvittaessa) pumpaten tms. menetelmällä
6) esipaineen tarkistus oikeaan arvoonsa
jos pytty (= kalvo) on ehjä (eli = paine pysyy) , niin
7) vanha pytty takaisin kii synsteemiin, tyhjennyshana kii
ja sulkuhana auki -> jollonkas pyttyyn tulee taas vettäkin
8) synsteemin vesitäyttö = lisäys (kaksoissulkuhanasta) niin,
että ylin sallittu käyttöpaine (=varoventtiilin avautumispaine)
saavutetaan, jollonkas
samalla tulee todettua myös varoventtiilin toiminta sekä
se tärkeä seikka, ettei ko venttiili jää sulkeutumisen jälkeen
tippasemaan - jollonkas joutuup vaihtaan myös sen risan
varoventtiilin
9) se varoventtiili sylkee kyllä sitten liiat = ylimääräiset vedet pois
kunhan synsteemi lämpenee tota huoltotilannetta kuumemmaksi

Näinhän se tehdään. JOS olisi nuo hanat. Mutta kun ei ole.
Täällä;
http://www.rsaarela.com/kiinteisto/pannuhuone/photos/Paisuntasailiot.html

on kuvaa systeemistä.
Siitä näkee ainakin astioiden keskinäisen sijoittelun suhteessa
kattilaan ja varoihin.

No, tein siis kokeen, hanat kiinni ja paineet kattiloista ja
p.säiliölinjasta pois, avaamalla varot.
Paine pytyissä laski nollaan samassa suhteessa, kuin järjestelmän
painekin.

Laitoin sitten pyttyihin ilmaa komressorilla varovasti...!
Noin 0,6 bar oli raja, jota ylemmäs ei paine suostu nousemaan, vaan
pihisee varoista ulos...heheheeh

Eli molemmat rikki.

Hanat auki ja täyttö uudelleen varovasti.
Pyttyjen paineet nousee samaa tahtia järjestelmäpaineen kanssa.
Mihinkäs se ilma sieltä pytystä "pullahtaisi", koska senhän olisi
ensin heitettävä noin metrin lenkki alaspäin, poistuakseen. Eli
ilmapatja siellä on vaikkei olekkaan kalvoa.

Ehkä sieltä vettä tulisi ulos jos laskisi riittävän kauan ilmaa pois,
mutta en viitsinyt. Se olisi vaatinut vielä uudelleen täytön. Nyt se
saa olla hetken noin. Kunnes saan jostain jonkun putkimiehen
kiinnostumaan rahan pärään. SE voi olla vaikeaa, se.

[Lu-lu]

ja
niille jotka eivät ehkä kuvasta hokanneet, kerron vielä
että synsteemissä on myös TOINEN samanmoinen
paisuntapytty - ja aivan samanlaisin liitäntä-virityksin
jottas
kun yhtä pyttyä huolletaan / vaihdetaan uuteen niin
synteemin voip antaa sinä aikana aivan huoletta skulata
niin

ettei kattilaan tuu ees' vahinkossakaan lommahdusta

[Lu-lu]

joku saattoi jäädä vielä ihmettelemään jottas miksi
joustavan letkun molempiin päihin sulkuventtiili ?

kun yhdelläkin saisi sen pytyn erotettua synsteemistä

no siksi
ettäs useimpien joustavien "LVI"-letkujen on havaittu
olevan alttiita happidiffuusiolle letkun ulkopuolisesta
ilmasta letkun seinämän läpi, sisään synsteemin veteen
jollonkas

tästä
- tahi ehkä jostain muusta, toistaiseksi selittämättömästä
syystä - sen letkun sisäseinämään on alkanut kerrostua
mustaa, kovaksi kivettynyttä töhkää
joka pienentää vähitellen letkun vapaata sisäpoikkipintaa
siten, että se letku muurautuu lopulta kokonaan umpeen

tällön ei vesi pääse enää synsteemistä paisuntapyttyyn
(- tai pois pytystä -) eikä "paisunta" siis enää toimi


tämän - etukäteen jo TIEDOSSA olevan - vian eli
epäkohdan poistamiseksi ja korjaamiseksi on helpointa
vaihtaa koko letku joskus aivan uuteen
sillä

sen kivettyneen töhkän poisto letkun sisältä - millään
konstilla - on aivan turhaa ja epätoivoista puuhastelua
eikä

sitä töhkää liuota irti ja pois myöskään mikään kemikaali
(joita kaikenkarvaiset huijarit kyllä tohonkin onkelmaan
innolla kaupittelevat)

ja siis sen tukkeutuneen
letkun vaihto onnistuu vettä pois-lorottamatta siten
että suljetaan ne molemmat sulkuventtiilit ja "NAPS"
ne NITO-liittimet auki sekunnissa ja liitinten toisen
pään siirto uuden letkun päihin, joka sitten paikoilleen
eli

... piis ov keik ! ... kun synsteemin rakentaa "oikein"
- eli siis niinku' "laittomasti" ikään
= hyväksyttyjen EUvosto-standardien vastaisesti, joita
ei kellekkään (maallikoille) ilmatteeks' jaella
jotta
-siantuntijoiden salainen tieto PYSYY edelleen salaisena

ja on ne kyllä senverran kalliita ettei niitä kukaan "omilla
rahoillaan" ryhdy - ainakaan yhtä pyttyä varten - hankkimaan



PS:
kyllä mä tiesin ettei niitä sulkuja saisi siinä välissä olla
mutta: ketä kiinnostaa ! ? thäh ?
sillä
pääasiahan lienee että OSAA käyttää viritystään oikein

[MrPerkele]

Post by Raimo Saarela
Täällä;
http://www.rsaarela.com/kiinteisto/pannuhuone/photos/Paisuntasailiot.html
on kuvaa systeemistä.

http://www.rsaarela.com/kiinteisto/pannuhuone/photos/Anturi_paluuputki.html

Siis silikonihan on eriste eikä johda kunnolla lämpöä. Ettei olisi
mennyt englannin termit silicone ja silicon sekaisin?

Näyttääkin ihan normaali silikoonilta eikä piitahnalta jota siinä
pitäisi olla

[Raimo Saarela]

Post by MrPerkele

Post by Raimo Saarela
Täällä;
http://www.rsaarela.com/kiinteisto/pannuhuone/photos/Paisuntasailiot.html
on kuvaa systeemistä.

http://www.rsaarela.com/kiinteisto/pannuhuone/photos/Anturi_paluuputki.html
Siis silikonihan on eriste eikä johda kunnolla lämpöä. Ettei olisi
mennyt englannin termit silicone ja silicon sekaisin?
Näyttääkin ihan normaali silikoonilta eikä piitahnalta jota siinä
pitäisi olla

Silikoni piitahnaa.
Käytetään lämmönsiirtoon. Ei kuivu.
Ei kaikki piitahna ole valkoista, sitä on myös tuollaista väritöntä,
teollisuuden käytöön tarkoitettua lämmönsiirtotahnaa, by General
Elecric

Vieläkin 3 vuoden jälkeen ihan märkää tavaraa.

[-=A.McYnen=-]

Post by Raimo Saarela
Ongelmana on kalvopaisunta-astina esipaineen todentaminen,
ilman että järjestelmää lasketaan tyhjäksi, matemaattisin keinoin.
Tyhjentäminen on erittäin hankalaa ja sitä käytetään vasta, kun mitään
muuta keinoa ei ole enää kokeiltu!
Asiaan;

Jaahas...

Nuo kalvoastiat kun nyt on niin epävormoja vehkeitä kun ovat niin tuosta
laskemisesta ei ole oikein mitään hyötyä....
- Kalvot päästää kaasuja läpi ja esipaine karkaa vähitellen..
- Kalvot vuotaa kunnolla ja esipaine häippää kerrasta
- Esipaine karkaa täyttöventtiilistä. Jne...

Ensikerran kun meikäläiselle tulee vastaan kalvoastian vaihto / asennus
niin se liitetään kunnollisella luotettavalla joustavalla letkulla
systeemiin...
Joko sitten hanalla tai ilman. Sitten tuon penteleen pytyn voi punnita
ja edes käsivaralta selvittää kerrasta onko se vielä paisunta-astia
vaiko sittenkin pelkkä pönttö..

Entinen työkaveri oli vielä vienyt tuon asian astetta pidemmälle ja
ripustanut pöntön jousella pannuhuoneen kattoon ja piirtänyt seinään
merkit siitä missä korkeudessa pytty killuu tyhjänä ja taas normaalisti
"puolilleen" täytettynä. Tuosta yhdessä painemittarin kanssa sitten
selviää yhdellä vilkaisulla onko homma kunnossa, eikä tarvitse äimistellä
noiden kanssa.


-=A.McYnen=-

[Kristian Ukkonen]

Post by -=A.McYnen=-
Ensikerran kun meikäläiselle tulee vastaan kalvoastian vaihto / asennus
niin se liitetään kunnollisella luotettavalla joustavalla letkulla
systeemiin...

Pitää vaan olla letku, josta ei mene happi läpi, ettei ala
ruostumaan mustat osat siitä läheltä.. Tavallinen PEX joustava
letku ei sitä ole..

[Lu-lu]

"Kristian Ukkonen" < kirjoitti

Post by Kristian Ukkonen
Pitää vaan olla letku, josta ei mene happi läpi, ettei ala
ruostumaan mustat osat siitä läheltä.. Tavallinen PEX joustava letku ei
sitä ole..

esim. teräskudosvahvistetun kumiletkun happidiffuusio
on kuitenkin hyvin vähäistä ja siitä aiheutuva ongelma
on ollut lähinnä vain sen letkun itsensä tukkeutuminen
(sillä letkun sisäpintaan sitten kertyvä, musta
diffuusiotuote-töhkä vähentää ilmeisesti merkittävästi
diffuusiota)

eikä
letkun happidiffuusion aiheuttamaa lisäruostumista
synsteemin "mustissa" osissa ole tarkastuksissa havaittu
(parin lyhyen letkun pinta-alat on vesisynsteemin koko
alaan verrattuna hyvin pieniä)
tarkastettaessa käytössä olleita varaajia ja/tai synsteemin
mustia putkia ovat kaikki sisäpinnat olleet ruosteettomia
ja kirkkaan-kiiltäviä kuin pikku-lapsen pylly
(ja siis ikäänkuin "suoraan tehtaan jäljiltä")

mutta

letkun pituus kannattaa joka tapauksessa valita lyhyeksi
jotta sen diffusoiva pinta-ala jää mahdollisimman pieneksi


eri kumi- ja muovilaatu-letkujen diffusointimäärien eroja
ei liene myöskään vielä tyhjentävästi selvitetty
mutta
markkinoilla pitäisi olla myös diffuusion estäv(i)ä muovi-
letku(ja)
mutta en ole viitsinyt ottaa selville mikä niistä on sellainen
koska
teräskudosvahvistettu kumiletku on toisaalta kuitenkin
hyvä ratkaisu synsteemin turvallisen käyttön kannalta


kumiletkun läpi on happidiffuusio kuitenkin todistettu fakta
joten
letkujen vaihto - riippuen letkujen paksuudesta - tullee
suoritettavaksi n. 10-20 vuoden kuluessa, mutta
nääs
jos se kertyvä musta töhkä todella kykenee pysäyttämään
happidiffuusion kokonaan, niin silloin joku riittävän paksu
(esim. yhden tuuman) letku ei ehtine koskaan muurautua
kokonaan umpeen (eikä letkun vaihto tukkeutumisen vuoksi
olisi silloin tarpeen - mutta haurastumisen vuoksi kylläkin)
eli
vaikkei sisäpuolinen korroosio olekaan onkelma, niin
mikään synsteemi ei siis ole täysin huoltovapaa

[Lu-lu]

no happidiffuusiota pelättäessä
nyt
kannattaa toki hokata, ettei mikään happidiffusoiva
liitäntäletku ole tollasen, helposti huollettavan paisunta-
synsteemin rakentamisen kannalta aivan välttämätön
koska

saahan ne mustat paisuntaputketkin liitettyä toisiinsa
periaatteessa suoraankin millä tahansa pikaliittimillä,
mutta tarkkuutta se tietenkin silloin vaatii niiden
yhdistettävien putkien pituusmitoituksessa
sekä
ilmeisesti myös sen, että putkia voidaan hieman omassa
suunnassaan siirtää (niissä on hieman joustoa antava mutka)
ja että ne paisuntapytyt sijaitsevat tukevasti lattialla

esim erittäin hyvä ja nopea KAMLOCK-pikaliitin ei
kiinnitettäessä juurikaan edellytä yhdistettävien
putkenpäiden suuntais-siirtämistä, joten sellainen
saattaisi letkuttomassa virityksessä olla toimivampi
ratkaisu kuin halvempi NITO

[-=A.McYnen=-]

Post by Lu-lu
no happidiffuusiota pelättäessä
nyt
kannattaa toki hokata, ettei mikään happidiffusoiva
liitäntäletku ole tollasen, helposti huollettavan paisunta-
synsteemin rakentamisen kannalta aivan välttämätön

Diffuusiovapaan letkun nimellä saa hydrauliikka liikkeiden kautta
hydrauliletkun näköistä, mutta jollain muovikudoksella vahvistettua
letkua ihan kohtuulliseen hintaan. Samassa paikassa vielä puristavat
päihin tuollaiset hydrauliikka tyyliset liittimet ja kaupittelevat
sopivat kartioyhdistäjän ettei tarvitse pyttyä pyörittää asennuksessa.
Käsittääkseni nyo eivät kyllä ole ihan 100% diffuusiovapaita, mutta
kuitenkin. Käytännössä noissa letkuissa on kai yleensä sisimpänä
letkuna ohutseinäinen teflonkalvo.

Post by Lu-lu
esim erittäin hyvä ja nopea KAMLOCK-pikaliitin ei
kiinnitettäessä juurikaan edellytä yhdistettävien
putkenpäiden suuntais-siirtämistä, joten sellainen
saattaisi letkuttomassa virityksessä olla toimivampi
ratkaisu kuin halvempi NITO

Kamlock on moneen paikkaan hyvä, mutta se kestää pitkässä juoksussa
vähän heikosti sivuttaisvääntöä, tai sitten ovat työmaalla sortuneet
halpoihin kopioihin. Jokatapauksessa liittimen runko on sen verran
väljää tekoa, että vääntävä letku saa tiivisteen painumaan toispuoleisesti
littiin. Ei nuo silti ole muistaakseni omiaikojaan alkaneet vuotamaan,
mutta jos liittimen avaa ja letku sattuu pyörähtää vähän eri asentoon,
niin eivätpäs enää pidäkkään uudelleen suljettaessa.


Ihan uteliaisuuttani kysyn, että mitäs materiaalia ne lattialämmitysputket
ovat tänäpäivänä ? Olen kuvitellut sen olevan PEX:iä mutta eikö tuossa
nyt ole nimenomaan happidiffuusion kannalta hankala kohde ?

[MrPerkele]

Post by -=A.McYnen=-
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että mitäs materiaalia ne lattialämmitysputket
ovat tänäpäivänä ? Olen kuvitellut sen olevan PEX:iä mutta eikö tuossa
nyt ole nimenomaan happidiffuusion kannalta hankala kohde ?

Happidiffuusiosuojattua pex:iä

[Lu-lu]

"-=A.McYnen=-" kirjoitti

Post by -=A.McYnen=-
Kamlock on moneen paikkaan hyvä, mutta se kestää pitkässä juoksussa
vähän heikosti sivuttaisvääntöä, tai sitten ovat työmaalla sortuneet
halpoihin kopioihin. Jokatapauksessa liittimen runko on sen verran
väljää tekoa, että vääntävä letku saa tiivisteen painumaan toispuoleisesti
littiin. Ei nuo silti ole muistaakseni omiaikojaan alkaneet vuotamaan,
mutta jos liittimen avaa ja letku sattuu pyörähtää vähän eri asentoon,
niin eivätpäs enää pidäkkään uudelleen suljettaessa.

yhden tuuman kamlock:issa on n. 5 mm paksu rengasmainen
tiivistekumi (ja tuskin diffuusiotiivis sekään), joka painuu lyttyyn
ja tiivistää erittäin hyvin kun pikaliittimen sulkee

vääntöä tuo tuskin kestää (vuotamatta) juuri lainkaan, mutta
JOS paisuntapytty(t) sijaitsee tasaisella lattialla JA paisuntahaara
pytylle tulee sivulta (= esim seinältä) vaakasuoraan
(kuten se liitetään esim joissain 80 dm3 ja jopa 100 dm3 pytyissä)
niin
pytyn liittäminen sivulta tulevaan paisuntaputkeen onnistunee
helposti
siirtämällä pikaliittimen toisella kappaleella varustettua pyttyä
hieman tasaista lattiaa pitkin vaakasuoraan KOHTI paisuntahaaraa
(jossa sijaitsee se kamlock-pikaliittimen vastakappale)

näin virittäen
tuskin mitään vääntöä pääse liittimeenkään muodostumaan ja
liitimen kiinni-loksauttamista varten tarvittavan suuntais-
siirtomatkan pituus lattiallakin on vain n. 10-20 mm
mutta

toki kattilahuoneen tilankäyttö, paisunta-astioiden sekä
paisuntaputkien sijainnin valinta edellyttää hiukka etukäteis-
pähkäilyä

ja sitten pitää vaan varoa, ettei vahingossa potki sitä pyttyä
vinoon