Discussion:
Vastike pk-seudulla
(too old to reply)
Ele
2008-01-15 17:07:32 UTC
Permalink
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön tilanteesta.

- Ele
Jami
2008-01-15 17:40:04 UTC
Permalink
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi
askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina
riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön
tilanteesta.
80 neliötä ja hoitovastike noin 260 euroa, joka sisältää femman autopaikan
ja vedet kahdelle.
Esa Hämäläinen
2008-01-15 19:21:16 UTC
Permalink
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi
askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina
riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön
tilanteesta.
- Ele
Olisko helpointa katsella sopivan alueen myynnissä olevien asuntojen
vastiketietoja, esim. http://www.igglo.fi/ tai http://www.etuovi.com/
Vastikkeeseen vaikuttaa moni asia: Onko kaukolämpö vai suora
sähkölämmitys, onko oma talkkari, huoltoyhtiö vai tehdäänkö lumityöt
itse, jne. Lähtötietoja oli kovin vähän kysymyksestäsi saatavilla...

Hakutietona voi käyttää esim. postinumeroa, kadun nimeä, tms sopivaa
hakusanaa lajittelemaan hakutuloksia.
Timo Neuvonen
2008-01-15 23:29:18 UTC
Permalink
Post by Esa Hämäläinen
Olisko helpointa katsella sopivan alueen myynnissä olevien asuntojen
vastiketietoja, esim. http://www.igglo.fi/ tai http://www.etuovi.com/
Vastikkeeseen vaikuttaa moni asia: Onko kaukolämpö vai suora
sähkölämmitys, onko oma talkkari, huoltoyhtiö vai tehdäänkö lumityöt itse,
jne. Lähtötietoja oli kovin vähän kysymyksestäsi saatavilla...
Eikä pidä unohtaa tontin omistusta: maksetaanko oma tontti kerralla asunnon
hinnassa vai vuokratonttia ikuisesti hoitovastikkeella.
Jos vanhalla yhtiöllä on vuokratontti, kannattaa myös selvittää kauanko
vuokran voi luottaa säilyvän samalla tasolla -se voi olla pahasti ajastaan
jäljessä ja korotus päivän tasoon voi tuntua yllättävältä.

--
TiN
P. Kärhä
2008-01-16 07:24:15 UTC
Permalink
Post by Timo Neuvonen
Eikä pidä unohtaa tontin omistusta: maksetaanko oma tontti kerralla
asunnon hinnassa vai vuokratonttia ikuisesti hoitovastikkeella.
Toiset taloyhtiöt myös valmistautuvat tuleviin remontteihin/korjauksiin
keräämällä hieman ylimääräistä vastiketta. Muissa yhtiöissä kerätään
vahingon sattuessa kerralla asukkailta yllättäen tarvittavat korjauskulut
vaikkapa pari tonnia.

Vastikkeen hintojen vertailu ostokriteerinä on aika turhaa hommaa. Kaiken
sieltä saa takaisin minkä sinne pistää. Ainoa poikkeus lienee yhtiöllä oleva
velka, joka kannattaa huomioida asunnon ostohinnassa.

Peté
Matti Grönroos
2008-01-16 08:52:38 UTC
Permalink
Post by P. Kärhä
Vastikkeen hintojen vertailu ostokriteerinä on aika turhaa hommaa. Kaiken
sieltä saa takaisin minkä sinne pistää. Ainoa poikkeus lienee yhtiöllä oleva
velka, joka kannattaa huomioida asunnon ostohinnassa.
Vuokratontin vaikutus vastikkeeseen voi olla hyvinkin merkittävä.
Sitä on syytä käsitellä samalla tavalla kuin yhtiölainaosuutta.

Erityistä huomiota edellyttää Hitas-asunnon hankinta:
Ensivilkaisulta edulliselta vaikuttava asumismuoto, jota
rasittavat tontinvuokra ja jälleenmyyntiarvon säännöstely.

Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
S.Huju
2008-01-23 08:53:49 UTC
Permalink
Post by P. Kärhä
Vastikkeen hintojen vertailu ostokriteerinä on aika turhaa hommaa. Kaiken
sieltä saa takaisin minkä sinne pistää. Ainoa poikkeus lienee yhtiöllä
oleva velka, joka kannattaa huomioida asunnon ostohinnassa.
Kaikkea muuta kuin turhaa, itseasiassa aivan liian vähän huomioitu seikka
asunnon ostossa. Jos vastike on vaikka 100e pienempi kuin toisessa niin
sillä satasella kyllä maksaa mukavasti lainaa. Kyllä yhtiöiden rahankäyttö
vaihtelee huomattavasti, kiinnostaisi itseasiassa nähdä joidenkin yhtiöiden
kirjanpito mihin helvettiin saavat tuhlattua rahansa.
nospam@supertel.fi
2008-01-23 09:28:19 UTC
Permalink
Post by S.Huju
Post by P. Kärhä
Vastikkeen hintojen vertailu ostokriteerinä on aika turhaa hommaa. Kaiken
sieltä saa takaisin minkä sinne pistää. Ainoa poikkeus lienee yhtiöllä
oleva velka, joka kannattaa huomioida asunnon ostohinnassa.
Kaikkea muuta kuin turhaa, itseasiassa aivan liian vähän huomioitu seikka
asunnon ostossa. Jos vastike on vaikka 100e pienempi kuin toisessa niin
sillä satasella kyllä maksaa mukavasti lainaa. Kyllä yhtiöiden rahankäyttö
vaihtelee huomattavasti, kiinnostaisi itseasiassa nähdä joidenkin yhtiöiden
kirjanpito mihin helvettiin saavat tuhlattua rahansa.
P. Kärhä
2008-01-23 10:57:24 UTC
Permalink
Post by S.Huju
Kaikkea muuta kuin turhaa, itseasiassa aivan liian vähän huomioitu seikka
asunnon ostossa. Jos vastike on vaikka 100e pienempi kuin toisessa niin
sillä satasella kyllä maksaa mukavasti lainaa. Kyllä yhtiöiden rahankäyttö
vaihtelee huomattavasti, kiinnostaisi itseasiassa nähdä joidenkin
yhtiöiden kirjanpito mihin helvettiin saavat tuhlattua rahansa.
No siis erot voivat johtua:
1. Yhtiölainasta
2. Lämmitystavasta (asuntokohtainen sähkö / kaukolämpö)
3. Vuokratontti / oma
4. Varautuminen remontteihin
5. Isännöinti (talkoilla / ulkoistettu)

Kämpän hinnoissa kannattaa vertailla velattomia myyntihintoja, mikä hoitaa
kohdan 1. Sähkölämpö tulee suunnilleen samoihin hintoihin kuin kaukolämpö,
jos vähän kontrolloi kuuman veden käyttöään. Tontin omistusmuoto kannattaa
selvittää. Mikäli muuten samanlaisissa taloissa, toisessa on halvempi
vastike kohdan 4 takia, niin kannattaa ottaa se kalliimpi. Kohdassa 5 voi
säästää, mutta voi myös joutua itse isännöitsijäksi.

Harvemmin niitä rahoja kukaan tuhlaa.

Peté
Markku Vainio
2008-01-24 06:30:37 UTC
Permalink
Post by P. Kärhä
5. Isännöinti (talkoilla / ulkoistettu)
Kohdassa 5 voi säästää, mutta voi myös joutua
itse isännöitsijäksi.
Ei kukaan joudu isännöitsijäksi. Tehtävään valitaan halukkaiden joukosta
yksi henkilö. Tämä on hieman kieroutunut käsitys talkoista. Asukkaalla
ei ole mitään velvollisuutta osallistua tällaisiin tai muunkaanlaisiin
talkoisiin. Ei ole myöskään mitään velvollisuutta hankkia tilalle ketään
muuta hoitamaan hommaa.

Tässä oli puhe isännöinnistä, mutta joskus fyysistäkin työtä
edellyttävät tehtävät on päätetty tehdä "talkoilla". Ihmiset ovat
erilaisia ja heillä on erilaiset mahdollisuudet selviytyä tehtävistä.
Olisi kohtuutonta panna vaikkapa liikuntavammainen luomaan lumia.

MTV
nospam@supertel.fi
2008-01-24 08:53:39 UTC
Permalink
On 24 tammi, 08:30, "Markku Vainio"
Post by Markku Vainio
Ei kukaan joudu isännöitsijäksi. Tehtävään valitaan halukkaiden joukosta
yksi henkilö. Tämä on hieman kieroutunut käsitys talkoista. Asukkaalla
ei ole mitään velvollisuutta osallistua tällaisiin tai muunkaanlaisiin
talkoisiin. Ei ole myöskään mitään velvollisuutta hankkia tilalle ketään
muuta hoitamaan hommaa.
Minusta Petrin käsitys on vain realistinen. Muutaman pienen taloyhtiön
kokemuksella väittäisin, että "halukkuus" voi olla lievää törkeämmän
painostuksen avulla aikaansaatua. Joskus esim 6:n yhtiökokoukseen
saapuneen joukosta pitää valita 2 tilintarkastajaa, hallituksen pj. ja
isännöitsijä ja hallituksen jäsenet.. Kokoukseen vaivautuneista 1 on
edellinen isännöitsijä ja hallituksen pj, loput on tulleet vain
valittamaan asioiden huonosta hoidosta, sitten kauheaksi
yllätyksekseen edellinen isännöitsijä ja pj ei suostukaan enää
jatkamaan..
Markku Vainio
2008-01-24 18:44:01 UTC
Permalink
Post by ***@supertel.fi
Minusta Petrin käsitys on vain realistinen. Muutaman pienen taloyhtiön
kokemuksella väittäisin, että "halukkuus" voi olla lievää törkeämmän
painostuksen avulla aikaansaatua. Joskus esim 6:n yhtiökokoukseen
saapuneen joukosta pitää valita 2 tilintarkastajaa, hallituksen pj. ja
isännöitsijä ja hallituksen jäsenet.. Kokoukseen vaivautuneista 1 on
edellinen isännöitsijä ja hallituksen pj, loput on tulleet vain
valittamaan asioiden huonosta hoidosta, sitten kauheaksi
yllätyksekseen edellinen isännöitsijä ja pj ei suostukaan enää
jatkamaan..
Kannattaisi sitten varmaan käyttää ammatti-isännöitsijää. Tietysti se
maksaa, mutta voi sitten odottaakin ammattitaitoisempaa asioidenhoitoa.
Voisivat asiat olla niinkin huonosti, että hallitus pitäisi muodostaa
ulkopuolisista ammattilaista.

MTV
Lu-lu
2008-01-28 06:37:38 UTC
Permalink
Post by ***@supertel.fi
Minusta Petrin käsitys on vain realistinen. Muutaman pienen taloyhtiön
kokemuksella väittäisin, että "halukkuus" voi olla lievää törkeämmän
painostuksen avulla aikaansaatua. Joskus esim 6:n yhtiökokoukseen
saapuneen joukosta pitää valita 2 tilintarkastajaa, hallituksen pj. ja
isännöitsijä ja hallituksen jäsenet.. Kokoukseen vaivautuneista 1 on
edellinen isännöitsijä ja hallituksen pj, ...
ja höpsistä ! ... ton keksit nyt just' vain ihan omasta päästäsi;
hall.pj ja isännöitsijä eivät saa (lain mukaan) olla sama henkilö

taidatko ite olla millonkaan missään yhtiökokouksessa käynytkään
Post by ***@supertel.fi
loput on tulleet vain
valittamaan asioiden huonosta hoidosta, sitten kauheaksi
yllätyksekseen edellinen isännöitsijä ja pj ei suostukaan enää
jatkamaan ...
jotkut ottaa nokkiinsa, kun urputetaan
muttas
ei isännöitsijä (eikä edes hall.pj:kään) varsinaisesti mitään päätä
(eikä aina edes ite hoida)
vaan
isännöitsijä on periaatteessa vain organisaattori,

se on aina hallitus, joka (kollektiivisesti) pähkäilee ja päättää

isännöitsijähän on vain hallituksen työrukkanen, jonka tehtävä
on toteut(ut)taa hallituksen tekemät päätökset
nospam@supertel.fi
2008-01-28 21:00:26 UTC
Permalink
ja höpsistä !  ... ton keksit nyt just' vain ihan omasta päästäsi;
hall.pj ja isännöitsijä eivät saa (lain mukaan) olla sama henkilö
Totta.
Idea on pariin kertaan ollut kuitenkin tuo, eli kokouksessa on
suunnilleen sama määrä porukkaa, kuin mitä pitää valita.
Itse "jouduin" aikoinaan heti ensimmäisessä kokouksessa osakkeen oston
jälkeen hallitukseen. Sen jälkeen siitä hommasta olikin vaikea päästä
eroon siististi.

Suurin osa yhtiökokouksen valittajista valitti kokouksissa tosin
kaikkea muuta kuin as.oy:n hallintoon liittyviä. Eli naapuri laittaa
pyykit kuivaushuoneessa miten sattuu, lähetti käynnistää autonsa
keskellä yötä kello 5, joku pitää meteliä nurmikko leikatessaan,
suihkussa käydään hiljaisuuden jälkeen jne.. Yhtiön hallitus/
isännöitsijä oli kyllä puuttunut joihinkin järjestyshäiriöihin, ja
lopulta yksi häirikkö saatiin telkien taakse huumeiden takia. (Y-
säätiön vuokrakämppä, lopulta poliisit teki kotietsinnän, ja häirikkö
pääsi valtion majoitukseen huumeiden luukuttamisesta ja varastetun
tavaran hallussapidosta. Rikosilmoitusten idea oli saada merkintä
jokaisesta tappelusta paikkojen rikkomisesta.) Mutta toisaalta ne
valittajat olivat jo sen verran ikääntyneitä, että heidän mielestään
40 vuotta sitten asiat oli talossa paremmalla tolalla..

Nykyisessä yhtiössä pitäisi yhtiöjärjestyksen mukaan olla kaksi kertaa
enemmän enemmän byrokraatteja hallinnossa kuin yhtiössä asuu
täysikäisiä. Tarvittaisiin molemmille vuosittaisille kuiteille oma
tilintarkastaja ja pari hallituksen jäsentä tai isännöitsiä/aikuinen
asukas:-).
taidatko ite olla millonkaan missään yhtiökokouksessa käynytkään
Post by ***@supertel.fi
loput on tulleet vain
valittamaan asioiden huonosta hoidosta, sitten kauheaksi
yllätyksekseen edellinen isännöitsijä ja pj ei suostukaan enää
jatkamaan ...
jotkut ottaa nokkiinsa, kun urputetaan
muttas
ei isännöitsijä (eikä edes hall.pj:kään) varsinaisesti mitään päätä
(eikä aina edes ite hoida)
vaan
isännöitsijä on periaatteessa vain organisaattori,
Ei meillä itse asiassa ainkoinaan isännöitsijä ottanut nokkiinsa,
totesi vain, että 10v paperinpyöritystä talkoilla saa riittää.
se on aina hallitus, joka (kollektiivisesti) pähkäilee ja päättää
KÄytännössä pikkuyhtiön hallitus joutuu kutsumaan yhtiökokousta
koolle, jotta uskaltaa päättää mitään, mikä maksaa.
isännöitsijähän on vain hallituksen työrukkanen, jonka tehtävä
on toteut(ut)taa hallituksen tekemät päätökset
Ei muistaakseni isännöitsijä ole edes pakollinen. Esim meillä kahden
osakkaan yhtiössä on vähän hassua, kun tarvittaan hallitus PJ:neen ja
varajäsenineen ja isännöitsijä + tilintarastajat varamiehineen. No,
eipä niitä kokouksia ole kukaan kutsunut koolle, ja minä olen vain
riviosakas.
Ele
2008-01-24 18:31:03 UTC
Permalink
Post by P. Kärhä
Post by S.Huju
Kaikkea muuta kuin turhaa, itseasiassa aivan liian vähän huomioitu seikka
asunnon ostossa. Jos vastike on vaikka 100e pienempi kuin toisessa niin
sillä satasella kyllä maksaa mukavasti lainaa. Kyllä yhtiöiden rahankäyttö
vaihtelee huomattavasti, kiinnostaisi itseasiassa nähdä joidenkin
yhtiöiden kirjanpito mihin helvettiin saavat tuhlattua rahansa.
1. Yhtiölainasta
2. Lämmitystavasta (asuntokohtainen sähkö / kaukolämpö)
3. Vuokratontti / oma
4. Varautuminen remontteihin
5. Isännöinti (talkoilla / ulkoistettu)
Kämpän hinnoissa kannattaa vertailla velattomia myyntihintoja, mikä hoitaa
kohdan 1. Sähkölämpö tulee suunnilleen samoihin hintoihin kuin kaukolämpö,
jos vähän kontrolloi kuuman veden käyttöään. Tontin omistusmuoto kannattaa
selvittää. Mikäli muuten samanlaisissa taloissa, toisessa on halvempi
vastike kohdan 4 takia, niin kannattaa ottaa se kalliimpi. Kohdassa 5 voi
säästää, mutta voi myös joutua itse isännöitsijäksi.
Harvemmin niitä rahoja kukaan tuhlaa.
Peté
Mites muuten tuo kohta 4. Varautuminen remontteihin. Miten tästä saa tiedon ja onko tästä pakko ilmoittaa uusille asukkaille? Eli voiko taloyhtiö kusettaa asukkaita, jotka omistavat asunnon vaikka 1-3 vuotta, jonka jälkeen myyvät ja muuttavat pois, eivätkä juuri käy kokouksissa ja keskittyvät muihin asioihin kuin taloyhtiön asioiden hoitamiseen/tutustumiseen.

- Ele
P. Kärhä
2008-01-25 06:52:43 UTC
Permalink
"Ele" <***@gmail.com> wrote in message news:fnalgn$ubu$***@nyytiset.pp.htv.fi...
"Mites muuten tuo kohta 4. Varautuminen remontteihin. Miten tästä saa tiedon
ja onko tästä pakko ilmoittaa uusille asukkaille? Eli voiko taloyhtiö
kusettaa asukkaita, jotka omistavat asunnon vaikka 1-3 vuotta, jonka jälkeen
myyvät ja muuttavat pois, eivätkä juuri käy kokouksissa ja keskittyvät
muihin asioihin kuin taloyhtiön asioiden hoitamiseen/tutustumiseen."

Tuo selviää kun soittaa isännöitsijälle. Yhtiökokous päättää vastikkeen
suuruudesta. Isännöitsijän pitäisi tietää, millä perusteella vastike on
määräytynyt. Isännöitsijällä on myös tieto kiinteistöön suunnitelluista
remonteista ja korjauksista. Nämä ovat harvoin ajan tasalla
isännöitsijäntodistuksessa, kun sinne kirjataan vaan ne remontit, joista on
yhtiökokouksen päätös. Isännöitsijältä voi kysellä niistäkin remonteista,
joiden tarpellisuudesta on epäilyksiä, mutta ei päätöksiä.

Toisissa taloyhtiöissä ihmiset haluavat mahdollisimman alhaisen vastikkeen,
joten vastike määrätään siten, että se kattaa tasan kaikki juoksevat kulut,
mutta ei mitään yllättävää. Putkirikon, kattovuodon, tai vastaavan sattuessa
osakkailta kerätään ylimääräistä vastiketta sen verran, että haaveri saadaan
korjattua.

Toinen tapa on, että kerätään hieman ylimääräistä yhtiövastiketta
jatkuvasti. Tuon ylimäärän saa hukattua kirjanpitoon ilman veroseuraamuksia,
kun tekee vastaavan suuruioset poistot rakennuskannasta, joka näkyy taseessa
sellaisena useamman sadan tuhannen omaisuutena (on siis kyllä mistä
poistaa). Tällöin pikkuremontit voi hoitaa kiusaamatta osakkaita.

Peté
epe
2008-01-25 12:58:54 UTC
Permalink
Post by Ele
Mites muuten tuo kohta 4. Varautuminen remontteihin. Miten tästä saa
tiedon ja onko tästä pakko ilmoittaa uusille asukkaille? Eli voiko
taloyhtiö kusettaa asukkaita, jotka omistavat asunnon vaikka 1-3
vuotta, jonka jälkeen myyvät ja muuttavat pois, eivätkä juuri käy
kokouksissa ja keskittyvät muihin asioihin kuin taloyhtiön asioiden
hoitamiseen/tutustumiseen.
- Ele
Asunto-osakeyhtiön varsinaisen yhtiökokouksen kutsun liitteenä tulee
olla tilintarkastettu tilinpäätös ja toimintakertomus sekä hallituksen
ehdotus talousarvioksi. Näistä pitää näkyä mistä eristä yhtiövastike
muodostuu ja miten se jakanntuu hoito- ja rahoitusvastikkeiden
välillä. Jos näitä ei toimiteta osakkaalle, niin se kertoo
piittaamattomuudesta yhtiöjärjestyksen ja lain määräyksistä.

Asuntoa ostavalla tulee olla mahdollisuus tutustua viimeisen
yhtiökokouksen asiakirjoihin = tilinpäätös ja toimintakertomus. Jos
näitä ei ostajalle näytetä, niin kannattaa miettiä, että onko tuo
kohde viimeinen myynnissä oleva osake.

epe
nospam@supertel.fi
2008-01-25 16:05:19 UTC
Permalink
Post by epe
Asuntoa ostavalla tulee olla mahdollisuus tutustua viimeisen
yhtiökokouksen asiakirjoihin = tilinpäätös ja toimintakertomus. Jos
näitä ei ostajalle näytetä, niin kannattaa miettiä, että onko tuo
kohde viimeinen myynnissä oleva osake.
Papereiden lisäksi kannattaa vaivata myös yhtiön toimivaa hallintoa.
Itse sain aikoinaan hyvän selityksen pienelle vastikkeelle sitä kautta
penkomatta sekavaa yhtiöjärjestystä. Yhtiön kämppien "jyvitys" oli
lievästi eksoottinen, eli se mun ostama kämppä oli rauhallinen
päätykämppä, omalla pihalla ja yhtiön suurimpia. Silti siinä oli
osakkeita paljon vähemmän kuin muissa kämpissä, ja vastikkeet ja
yhtiölainat oli aikoinaan jyvitetty osakemäärien mukaan.

Kuulemma vastikkeenmääräytymisperustetta oli yritetty joskus muuttaa,
mutta jostain "kummasta" syystä aina joku oli vastustanut vastikkeensa
tuplaamista. Vastikeperusteen muutos kun vaatii kaikkien hyväksynnän.
Tuon yhtiön rakennuttaja oli aikoinaan laatinut säännöt itselleen
edulliseksi, eli jättänyt parhaat kämpät itselleen, ja junaillut
niille pienet osakeosuudet. Eli yhtiöjärjestyskin voi olla tärkeä
paperi käydä läpi.. (Tuo meni about seuraavasti: 40 neliön kämpällä
100 osaketta, vastike 1e/m2. 20 neliön kämpällä 250 osaketta vastike
5e/m2. Sitten kun talo tulee peruskorjausikään, pikkukämppäläiset
tajuavat omistavansa liikerakennusoikeutta moninkertaisesti kämppänsä
koon verran, jos talo puretaan ja yhtiön osakekanta myydään tontin
mukana, isompien kämppien omistajat taas saisivat rempan halvalla,
mutta heillä ei ole paljoa äänivaltaa.. )

Lisäksi usein isännöitsijällä oli tietoa, että "näyttää puolet
huoltobudjetista menevän putkivikojen jatkuvaan fiksailuun, mutta ei
kukaan ole ehdottanut putkien uusimista muuten kuin suullisesti
kokouksen jälkeen.."
Ele
2008-01-25 16:44:33 UTC
Permalink
Post by ***@supertel.fi
Papereiden lisäksi kannattaa vaivata myös yhtiön toimivaa hallintoa.
Itse sain aikoinaan hyvän selityksen pienelle vastikkeelle sitä kautta
penkomatta sekavaa yhtiöjärjestystä. Yhtiön kämppien "jyvitys" oli
lievästi eksoottinen, eli se mun ostama kämppä oli rauhallinen
päätykämppä, omalla pihalla ja yhtiön suurimpia. Silti siinä oli
osakkeita paljon vähemmän kuin muissa kämpissä, ja vastikkeet ja
yhtiölainat oli aikoinaan jyvitetty osakemäärien mukaan.
Kuulemma vastikkeenmääräytymisperustetta oli yritetty joskus muuttaa,
mutta jostain "kummasta" syystä aina joku oli vastustanut vastikkeensa
tuplaamista. Vastikeperusteen muutos kun vaatii kaikkien hyväksynnän.
Tuon yhtiön rakennuttaja oli aikoinaan laatinut säännöt itselleen
edulliseksi, eli jättänyt parhaat kämpät itselleen, ja junaillut
niille pienet osakeosuudet. Eli yhtiöjärjestyskin voi olla tärkeä
paperi käydä läpi.. (Tuo meni about seuraavasti: 40 neliön kämpällä
100 osaketta, vastike 1e/m2. 20 neliön kämpällä 250 osaketta vastike
5e/m2. Sitten kun talo tulee peruskorjausikään, pikkukämppäläiset
tajuavat omistavansa liikerakennusoikeutta moninkertaisesti kämppänsä
koon verran, jos talo puretaan ja yhtiön osakekanta myydään tontin
mukana, isompien kämppien omistajat taas saisivat rempan halvalla,
mutta heillä ei ole paljoa äänivaltaa.. )
Lisäksi usein isännöitsijällä oli tietoa, että "näyttää puolet
huoltobudjetista menevän putkivikojen jatkuvaan fiksailuun, mutta ei
kukaan ole ehdottanut putkien uusimista muuten kuin suullisesti
kokouksen jälkeen.."
Erittäin mielenkiintoista. Ensiajatus on, että miten tuo voi olla laillista?

- Ele
nospam@supertel.fi
2008-01-25 22:15:48 UTC
Permalink
Post by Ele
Post by ***@supertel.fi
Post by ***@supertel.fi
paperi käydä läpi.. (Tuo meni about seuraavasti: 40 neliön kämpällä
100 osaketta, vastike 1e/m2. 20 neliön kämpällä 250 osaketta vastike
5e/m2. Sitten kun talo tulee peruskorjausikään, pikkukämppäläiset
tajuavat omistavansa liikerakennusoikeutta moninkertaisesti kämppänsä
koon verran, jos talo puretaan ja yhtiön osakekanta myydään tontin
mukana, isompien kämppien omistajat taas saisivat rempan halvalla,
mutta heillä ei ole paljoa äänivaltaa.. )
Lisäksi usein isännöitsijällä oli tietoa, että "näyttää puolet
huoltobudjetista menevän putkivikojen jatkuvaan fiksailuun, mutta ei
kukaan ole ehdottanut putkien uusimista muuten kuin suullisesti
kokouksen jälkeen.."
Erittäin mielenkiintoista. Ensiajatus on, että miten tuo voi olla laillista?
Siis kummalliset vastikeperusteet? Jos joskus aikaa sitten on moinen
yhtiö tehty, ei muutosta enää oikein saa aikaan. Yhtiöjärjestyksen
vastikeperusteen tai osakkaiden omistusosuuksien jakoa kun ei niin
vaan muuteta.

Ja muistelen, että vähän vastaavista on ennakkotapauksiakin, eli
lisärakennuksen ja vanhan osan vastikkeet ja osakemäärät on
"viritelty". Jos ostaja tietää ostaessaan, mitä ostaa, taitaa olla
turha nurista, vaikka sitten käytännössä huomaa ostaneensa
vuokrakämpän ja rahoittavansa muiden elämistä. Joku case taisi olla
tyyliin uusiin vinttikämppiin kovat vastikkeet, joilla rahoitettiin
hissin lainat. Kämppien ostajat sitten parkui, kun suht halvalla
ostetut kämpät olikin kalliita asua vielä 10 kuluttuakin, kun hissi
oli jo maksettu.. Kun yhtiöjärjestyksessa ja sopimuksissa ei ollut
sanaakaan määräaikaisuudesta, ei yhtiön tarvinnut muuttaa perusteita.
Eli ostajat tiesi, maksavansa enemmän ja sen ainakin olisi pitänyt
vaikuttaa ostohintaan.

Itsekin olin vähän epäuskoinen. Ei ainakaan reilun hengen mukaista
ole, että yhtiön perustaja ottaa tuplahyödyn puoleen hintaan itselleen
jättämistä osakkeista. Toisaalta, on niitä kaiken maailman
osakesarjoja. Käytännössä alkuperäinen omistaja oli rakennuttanut 30
pientä kämppää, ja jättänyt itselleen vastikkeiltaan halvimmat ja
suurimmat sijoituskämpiksi. Yhtiöjärjestyksessä asiaa ei oltu
varsinaisesti salattu, mutta ei myöskään painotettu tai eroteltu. Eli
toisessa sarakkeessa oli osakkeiden numerot, toisessa kämppien
hallitsemat pinta-alat, jakolaskun sai tehdä itse. En tiedä menisikö
moinen enää läpi yhtiörekisteristä tai saisiko rakennuttajan kuseen
pelkällä kuluttajan valituksella, jos myyjä ei asiaa painota
myyntitilanteessa ja esitteissä. Jos esitteessä lukee, että osa
aunnoista on 5 kertaa kallimpia vastikkeiltaan kuin muut, mutte ne on
vastaavasti halvempia ostaa, ei minusta ole mitään laitonta tai
ongelmaa. (Mun esimerkissä oli kuitenkin niin, että perustaja oli
jättänyt itselleen puoli-ilmaiset sijoituskämpiksi, ei välttämättä
ihan selkeillä esitteillä, eli osa kämpistä oli lähes vapaamatkustajia
vastikkeiltaan. Vastikkeet taisi olla halvempia.)

Se, että isännöitsijätodistuksessa lukee muuta kuin suullisesti saa
tietää, ja mitä naapureilta kyselemällä kuulee, on sekin vähän vaikea
todistaa kusetukseksi. Isännöitsijä voi sanoa mielipiteensä asioiden
hoidosta ohi muun hallinnon helpommin naamasta naamaan jutelessa. Eipä
sitä voi kirjoittaa isännöitsijätodistukseen, että lähes joka vuosi on
jossain päin putki prakannut, mutta remonttisuunnitelmat ja
rahastoinnit tyrmätään kokouksissa silti lähes yksimielisesti. Tuokin
asenne kyllä näkyy papereista, jos katsoo esim 5 viimeisen vuoden
tilinpäätökset, ylimääräisiä vastikkeita peritty isoina kertaerinä..
Eli yllätysremppoja sillointällöin. Mutta silloin talkoo-isännöitsijä
kertoi yhtiöstä ja sen asukkaista avoimesti.

Yhtiöjärjestys kannattaa lukea. Mun 3 omistamani kämpän
yhtiöjärjestyksissä on kaikissa ollut jotain erikoista. Nykyisessä on
se, että siinä lukee käytännössä, ettei vastikkeita peritä, eikä yhtiö
tee mitään muuta kuin maksaa kiinteistöverot. Eli yhtiö vastaa vain
lain ehdottoman minimin vaatimista vastuista, kunnossapitovastuu ja
talon rakentamisesta johtuvat kustannukset ja rakennuttajavastuut on
osakkailla. Molemmilla on oma roskapönttö, liittymät jne, käytännössä
kyseessä on osakemuotoinen tontinjakosopimus myöhemmin rakennetuttavaa
talao varten. (Arsenal oli yhtiön perustaja, ja talo ja tontti piti
laittaa lihoiksi.) Toisaalta, 3 rakennuspaikasta yksi on vieläkin
rakentamatta, ja kahden muun ikäero on iso. Sitä edellisessä yhtiössä
oli vastikkeiden jakoperustana taas yhtiöjärjestyksen neliöt, jotka
oli erit kuin osakemäärät tai todelliset pinta-alat. Siitäkös riitaa
riitti lumivuorojen ja isännöinnin jne vuorottelun lisäksi..
Mikko Saukkoriipi
2008-01-16 10:24:44 UTC
Permalink
Post by Timo Neuvonen
Post by Esa Hämäläinen
Olisko helpointa katsella sopivan alueen myynnissä olevien asuntojen
vastiketietoja, esim. http://www.igglo.fi/ tai http://www.etuovi.com/
Vastikkeeseen vaikuttaa moni asia: Onko kaukolämpö vai suora
sähkölämmitys, onko oma talkkari, huoltoyhtiö vai tehdäänkö lumityöt
itse, jne. Lähtötietoja oli kovin vähän kysymyksestäsi saatavilla...
Eikä pidä unohtaa tontin omistusta: maksetaanko oma tontti kerralla
asunnon hinnassa vai vuokratonttia ikuisesti hoitovastikkeella.
Jos vanhalla yhtiöllä on vuokratontti, kannattaa myös selvittää kauanko
vuokran voi luottaa säilyvän samalla tasolla -se voi olla pahasti
ajastaan jäljessä ja korotus päivän tasoon voi tuntua yllättävältä.
Se tonttivuokra kannattaa todellakin selvittää.

<http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+asuntotonttien+vuokriin+tulossa+rajuja+korotuksia/1135233282028?ref=rss>
Ele
2008-01-20 12:31:43 UTC
Permalink
Post by Esa Hämäläinen
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi
askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina
riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön
tilanteesta.
- Ele
Olisko helpointa katsella sopivan alueen myynnissä olevien asuntojen
vastiketietoja, esim. http://www.igglo.fi/ tai http://www.etuovi.com/
Vastikkeeseen vaikuttaa moni asia: Onko kaukolämpö vai suora
sähkölämmitys, onko oma talkkari, huoltoyhtiö vai tehdäänkö lumityöt
itse, jne. Lähtötietoja oli kovin vähän kysymyksestäsi saatavilla...
Hakutietona voi käyttää esim. postinumeroa, kadun nimeä, tms sopivaa
hakusanaa lajittelemaan hakutuloksia.
Juu, täytyykin noita kokeilla kun haarukoi vastikkeita. Kaukolämpöä suosin hinnan ohella myös varmuuden takia, ja jos sattuisi olemaan poikki, niin jäisi vielä mahdollisuus sähköpattereiden käyttöön. En tiedä toimiiko tuo lumitöiden teko yli 10 asunnon yhtiöissä kovin hyvin ilman huoltoyhtiötä, kumminkin ihan tärkeä seikka (tai no nyt on kohta helmikuu eikä lunta kuulu eikä näy).

Eli periaatteessa huoltoyhtiö joka hoitaisi lähestulkoon kaikki hommat, kaukolämpö, kaapeli-tv. Yhteiset tilat minimissä, eli huoneistokohtainen varasto, joka toimii samalla väestönsuojana.

- Ele
S.Huju
2008-01-23 08:50:45 UTC
Permalink
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi
askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina
riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön
tilanteesta.
83 neliötä ja 70e/kk sis. autopaikan. Suora sähkö.
Ele
2008-01-24 18:33:35 UTC
Permalink
Post by S.Huju
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä? Rupesi
askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti aina
riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman yhtiön
tilanteesta.
83 neliötä ja 70e/kk sis. autopaikan. Suora sähkö.
Kerro toki lisää. Missä päin sijaitsee ja mikä tekee vastikkeesta näin pienen? Tässä kyseisessä yhtiössä ei ainakaan tehdä säästöjä pahan päivän varalle...

- Ele
Miika Kahelin
2008-01-24 20:51:12 UTC
Permalink
Post by Ele
Post by S.Huju
Post by Ele
Moi,
mikä on mielestänne kohtuu vastike pk-seudun rivitaloyhtiöissä?
Rupesi askarruttamaan tuo iänkaikkinen kysymys. Loppupelissä tietysti
aina riippuu siitä mitä rahalla saa, mutta heittäkää tietoa oman
yhtiön tilanteesta.
83 neliötä ja 70e/kk sis. autopaikan. Suora sähkö.
Kerro toki lisää. Missä päin sijaitsee ja mikä tekee vastikkeesta näin
pienen? Tässä kyseisessä yhtiössä ei ainakaan tehdä säästöjä pahan
päivän varalle...
- Ele
No ei tuo ole mikään ihmeen pieni vastike. Ihan normaali jos talossa on
suora sähkölämmitys, asuntokohtainen vedenmittaus, oma tontti ja oma
isännöinti sekä lumenkolaus, eikä maksella remonttilainoja. Jokainen
siis maksaa vastikkeen lisäksi itse kulutuksen mukaisesti vesimaksut ja
lämmityksen sähkölaskussaan, eikä vuokratonttikaan rasita kun se on
joskus omaksi ostettu.

Samalla periaatteeella saan meidän yhtiössä vastikkekertymän tarpeeksi n
0,64 € / neliö / kuukausi joka tekee esim Hujun esimerkkikämpän koolla
kuukausivastikkeeksi n 53 €.

No meillä tosin on 4 huoneiston rivarissa kaukolämpö ja vuokratontti
joiden kulut maksetaan vastikkeessa ja se pompaakin sitten tasolle 2,5 €
/ m2 kuukaudessa.

Pelkkä matala vastike ei tee ketään autuaaksi, sensijaan kannattaa
tarkastella asumisen koknaiskustannuksia.

--
MK
S.Huju
2008-01-28 09:52:20 UTC
Permalink
Post by Ele
Kerro toki lisää. Missä päin sijaitsee ja mikä tekee vastikkeesta näin
pienen? Tässä kyseisessä yhtiössä ei ainakaan tehdä säästöjä pahan päivän
varalle...
Pohjois-Helsingissä, pahanpäivän varalle ei ole kun kattavat vakuutukset,
toki pikkuremontteihin ym löytyy yhtiöllä rahaa. Itseasissa vastike oli
pari vuotta sitten 55,- mutta nyt alettiin keräämään enemmän rahaa
remppoihin. Kyllähän noihin kuluihin voi vaikuttaa, esim. jätehuollossa
lajitellaan biojätteet kompostiin, paperit paperinkeräykseen jne.
Miika Kahelin
2008-01-29 06:27:08 UTC
Permalink
Post by S.Huju
Post by Ele
Kerro toki lisää. Missä päin sijaitsee ja mikä tekee vastikkeesta näin
pienen? Tässä kyseisessä yhtiössä ei ainakaan tehdä säästöjä pahan
päivän varalle...
Pohjois-Helsingissä, pahanpäivän varalle ei ole kun kattavat
vakuutukset, toki pikkuremontteihin ym löytyy yhtiöllä rahaa.
Itseasissa vastike oli pari vuotta sitten 55,- mutta nyt alettiin
keräämään enemmän rahaa remppoihin. Kyllähän noihin kuluihin voi
vaikuttaa, esim. jätehuollossa lajitellaan biojätteet kompostiin,
paperit paperinkeräykseen jne.
Tuo jätehomma on muuten hauska.

Ihemeteltiin kun meidän yhtiöstä YTV:n tilaston mukaan kertyi normaalia
enemmän jätettä. No selitys oli siinä että eihän ne mitään jätteen
määrää syynää vaan astian kokoa ja tyhjennyskertoja. No tuplattiin
tyhjennysväli, niin johan alkoi maailma pelastua. Pidempi väli ei tuota
ongelmaa, kun sekajäteeseen menee vain ne mitä ei nykysysteemillä voi
helpostilajitella, eli kartongit paperit pellit ja lasit menee tietty
muualle.

Kompostoritkin hankittiin. Hankinatahinnan kuoletusaika biojäteastian
kustannuksiin verrattuna on aika pitkä, melkein 4 vuotta, mutta
saadaanpahan samalla puoli-ilmaista multaa ja hoitovuorolaiset
hyötyliikuntaa, kun kirnbuavat sekottimella pönttöä kuohkeaksi.

--
MK

Loading...