Siirrettävät ilmastointilaitteet

[SirKolvi]

Onko kenelläkään tietoa vertailuista tai testeistä joissa olisi
tutkittu siirrettäviä jäähdytyslaitteita? Tai onko kenelläkään
kokemuksia suositeltavista laitteista. Taitaa olla helteet tulossa
ja pitäisi löytää vimpain, joka jäähdyttää noin 16 m2 makuuhuoneen
noin 22-24 asteeseen vaikka ulkona olisi esim 28 astetta ja ikkuna on
auringon puolella. Saisi olla hiljainen ja sellainen, että
kondenssivesiallasta ei tarvitsisi alinomaan tyhjentää ja säiliön
pitäisi olla irrallinen ettei tarvitse laitetta siirrellä. Kaikki
taitavat olla sen verran äänekkäitä jopa pienimmillä kierrosluvuilla
että yöaikaan niitä ei voi pitää päällä. Tarkoitus olisikin viilentää
huone illan mittaan sopivan viileäksi ennen nukkumaan menoa.

[rgb]

Post by SirKolvi
Onko kenelläkään tietoa vertailuista tai testeistä joissa olisi
tutkittu siirrettäviä jäähdytyslaitteita? Tai onko kenelläkään
kokemuksia suositeltavista laitteista. Taitaa olla helteet tulossa
ja pitäisi löytää vimpain, joka jäähdyttää noin 16 m2 makuuhuoneen
noin 22-24 asteeseen vaikka ulkona olisi esim 28 astetta ja ikkuna on
auringon puolella. Saisi olla hiljainen ja sellainen, että
kondenssivesiallasta ei tarvitsisi alinomaan tyhjentää ja säiliön
pitäisi olla irrallinen ettei tarvitse laitetta siirrellä. Kaikki
taitavat olla sen verran äänekkäitä jopa pienimmillä kierrosluvuilla
että yöaikaan niitä ei voi pitää päällä. Tarkoitus olisikin viilentää
huone illan mittaan sopivan viileäksi ennen nukkumaan menoa.

Makuuhuoneessa pörrää Amcor-niminen jäähdytin. Iltaisin kun käyttää sitä 2-3
tuntia lämpötila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siinä 3-5 tuntia. Öisin ei
kannata pitää päällä koska on liian äänekäs ja poistoputki pitää viedä
ikkunasta ulos mikä tuo katumelun sisälle. Kiinteät jäähdyttimet ovat tässä
mielessä paljon parempia. Ovat hiljaisia eikä poistoputkea ole.

[Petri Nurminen]

Post by rgb
Makuuhuoneessa pörrää Amcor-niminen jäähdytin. Iltaisin kun käyttää sitä
2-3 tuntia lämpötila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siinä 3-5 tuntia. Öisin
ei

Mielenkiintoinen ilmiö sinällään. Näin maalaisjärjellä kun ajattelee niin
kuvittelen, että lämpötila alkaisi jäähdytyksen loputtua tasaisesti
vähitellen nousemaan jos ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Mutta että
pysyy jopa viisikin tuntia 22 asteessa ja sitten vasta alkaa nousta.


http://www.valtakunta.fi
http://www.valtakunta.info

[Jarmo]

Post by Petri Nurminen
Mielenkiintoinen ilmiö sinällään. Näin maalaisjärjellä kun ajattelee niin
kuvittelen, että lämpötila alkaisi jäähdytyksen loputtua tasaisesti
vähitellen nousemaan jos ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Mutta että
pysyy jopa viisikin tuntia 22 asteessa ja sitten vasta alkaa nousta.

Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt ei
tietty porrastettuakaan.

Jarmo

[Petri Nurminen]

Post by Jarmo

Post by Petri Nurminen
Mielenkiintoinen ilmiö sinällään. Näin maalaisjärjellä kun ajattelee niin
kuvittelen, että lämpötila alkaisi jäähdytyksen loputtua tasaisesti
vähitellen nousemaan jos ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Mutta että
pysyy jopa viisikin tuntia 22 asteessa ja sitten vasta alkaa nousta.

Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt ei
tietty porrastettuakaan.

Totta. Se olisi "tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila pysyisi
koko ajan tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei vaikuttaisi
esim. huoneen oven avaaminen.

Siihen koska lämpötila olisi taasen sama kuin ulkolämpötila vaikuttavat
tietysti mm. viilennetyn tilan eristeet yms. Jos on hyvin eritetty huone
niin se lämpenee hitaammin kuin huonosti eristetty huone.

- - -

[Timo Neuvonen]

Post by Petri Nurminen

Post by Jarmo
Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt
ei tietty porrastettuakaan.

Totta. Se olisi "tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila pysyisi
koko ajan tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei
vaikuttaisi esim. huoneen oven avaaminen.

Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per aikayksikkö,
niin se ymmärtääkseni edellyttäisi vakio lämpötilaeroa, ei vakio
ulkolämpötilaa, ja lämmön siirtymistä vain johtumalla. Koska sisätilan
lämmetessä ero pienenee, niin periaatteessa päädytään tuohon
eksponentiaaliseen hidastuvaan muutokseen. Käytännössä lämpenemiseen
vaikuttaa niin moni ilmiö, että menee teoretisoinniksi. En jaksa (josko
osaisinkaan) nyt miettiä esim. säteilemällä siirtyvän lämmön nopeuksia,
mutta mielikuvani on että siihen liittyy jokin lämpötilan neljäs potenssi,
ja tietysti auringonpaisteen osuminen ikkunaan/seiniin/jne. Lisäksi
jäähdytetyssä huonetilassa olevat kylmälaitteet (jääkaappi jne) tuottavat
hukkalämpöä sitä enemmän mitä korkeampi huonelämpötila on. Toisaalta tilassa
oleskelevat ihmiset ilmeisesti tuottavat (samalla tavoin koko ajan sohvalla
röhnöttäessään) ilmeisesti vakiotehon, samoin röhnöttäjän katselema telkka
jne. Lämpötilaero ulko"ilmaan" ei sekään ole vakio joka suunnassa,
ajatuksena voi verrata esimerkiksi kivitalon koko päivän varjossa ollutta
seinää (vastannee aika likelle ilman lämpötilaa) siihen seinään, johon
aurinko on juuri mollottanut täysillä monta tuntia. Siitä kuumasta
seinästäkin lämpö pakenee osaksi ulkoilmaan, illan viiletessä aina vain
nopeammin, ja osaksi seinän eristeiden läpi sisälle huoneeseen. Myös
ilmanvaihto vaikuttaa vaikkei ovia ja ikkunoita availtaisikaan.

--
TiN

[Petri Nurminen]

Post by Timo Neuvonen

Post by Petri Nurminen

Post by Jarmo
Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt
ei tietty porrastettuakaan.

Totta. Se olisi "tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila
pysyisi koko ajan tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei
vaikuttaisi esim. huoneen oven avaaminen.

Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per aikayksikkö,
niin se ymmärtääkseni edellyttäisi vakio lämpötilaeroa, ei vakio
ulkolämpötilaa, ja lämmön siirtymistä vain johtumalla. Koska sisätilan
lämmetessä ero pienenee, niin periaatteessa päädytään tuohon
eksponentiaaliseen hidastuvaan muutokseen. Käytännössä lämpenemiseen
vaikuttaa niin moni ilmiö, että menee teoretisoinniksi. En jaksa (josko
osaisinkaan) nyt miettiä esim. säteilemällä siirtyvän lämmön nopeuksia,
mutta mielikuvani on että siihen liittyy jokin lämpötilan neljäs potenssi,
ja tietysti auringonpaisteen osuminen ikkunaan/seiniin/jne. Lisäksi
jäähdytetyssä huonetilassa olevat kylmälaitteet (jääkaappi jne) tuottavat
hukkalämpöä sitä enemmän mitä korkeampi huonelämpötila on. Toisaalta
tilassa oleskelevat ihmiset ilmeisesti tuottavat (samalla tavoin koko ajan
sohvalla röhnöttäessään) ilmeisesti vakiotehon, samoin röhnöttäjän
katselema telkka jne. Lämpötilaero ulko"ilmaan" ei sekään ole vakio joka
suunnassa, ajatuksena voi verrata esimerkiksi kivitalon koko päivän
varjossa ollutta seinää (vastannee aika likelle ilman lämpötilaa) siihen
seinään, johon aurinko on juuri mollottanut täysillä monta tuntia. Siitä
kuumasta seinästäkin lämpö pakenee osaksi ulkoilmaan, illan viiletessä
aina vain nopeammin, ja osaksi seinän eristeiden läpi sisälle huoneeseen.
Myös ilmanvaihto vaikuttaa vaikkei ovia ja ikkunoita availtaisikaan.

Totta, että lepotilassa keskipainoinen ihminen tuotta noin 60W lämpöä.

Lämmön siirtyminen rakenteiden läpi pystytään laskemaan helposti ja tarkasti
kun tiedetään rakenteen LambraN tai Lamdra20 josta pystytään laskemaan
teoreettinen LambraN.

[Jarmo]

Post by Petri Nurminen

Post by Timo Neuvonen

Post by Petri Nurminen

Post by Jarmo
Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin aina
jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan 63
prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos nyt
ei tietty porrastettuakaan.

Totta. Se olisi "tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila
pysyisi koko ajan tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei
vaikuttaisi esim. huoneen oven avaaminen.

Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per aikayksikkö,
niin se ymmärtääkseni edellyttäisi vakio lämpötilaeroa, ei vakio

Totta, että lepotilassa keskipainoinen ihminen tuotta noin 60W lämpöä.

Watti kiloa kohden käytetään usein laskennassa eli se kyllä haarukassa.

Mutta tuossa olet hakoteillä, että tuo tasainen lämpötilan nousu vaatisi
ulkolämpötilan pysymistä tarkalleen samana. Homma on niin kuin Timo asian
kertoi eli tasainen (jonka minäkin ymmärrän lineaarisena) lämpötilan muutos
vaatii vakiona pysyvän lämpötilaeron. Timo toi myös esim. tuon huoneessa
olevan jääkaapin vaikutuksen esille, joka muuttaa hieman aikavakiota, koska
lämmittää enemmän lämpimässä.

Esimerkiksi tuosta kahdeksannen kysymyksen kaavasta saat aiheeseen hieman
kättä pidempään: http://cs.stadia.fi/~lehtk/Matematiikka/mtia17.htm
Myös tuossa puhutaan lämpötilan tasaantumisen aikavakiosta:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtek/opiskelu/kurssit/yfys1/luennot/YFYS1_labs_week5.pdf
Ja tuolla on lämpöanturin toiminta nopeudesta (täysin sama analogia kuin
lämmön siirtymisessä seinän läpi):
http://pyryharakka2.ajatukseni.net/2008/09/05/
Kannattaa lukaista myös tuo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi

Voi tuota itsekin konkretisoida esim. veden lämmittämisellä tai
jäähdyttämisellä, mutta itse hellitän tämän nyt... :)

Jos olet tuon sanomasi kannalla, niin perustelut kelpaavat: "Se olisi
"tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila pysyisi koko ajan
tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei vaikuttaisi esim.
huoneen oven avaaminen."

Jarmo

[Petri Nurminen]

Post by Jarmo

Post by Petri Nurminen

Post by Timo Neuvonen

Post by Petri Nurminen

Post by Jarmo
Kun tuohon epäolennaisuuteen nyt takerruit, niin lipsutaan nyt itsekin
OT:iin sen verran, että kun tiedetään järjestelmän aikavakio, niin
aina jokaisen aikavakion jälkeen on lämpötila lähentynyt loppuarvoaan
63 prosentilla. Eli tuo lämpötilan nousu ei suinkaan ole tasaista, jos
nyt ei tietty porrastettuakaan.

Totta. Se olisi "tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila
pysyisi koko ajan tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei
vaikuttaisi esim. huoneen oven avaaminen.

Jos "tasaista" tarkoittaa lineaarista muutosta x astetta per
aikayksikkö, niin se ymmärtääkseni edellyttäisi vakio lämpötilaeroa, ei
vakio

Totta, että lepotilassa keskipainoinen ihminen tuotta noin 60W lämpöä.

Watti kiloa kohden käytetään usein laskennassa eli se kyllä haarukassa.
Mutta tuossa olet hakoteillä, että tuo tasainen lämpötilan nousu vaatisi
ulkolämpötilan pysymistä tarkalleen samana. Homma on niin kuin Timo asian
kertoi eli tasainen (jonka minäkin ymmärrän lineaarisena) lämpötilan
muutos vaatii vakiona pysyvän lämpötilaeron. Timo toi myös esim. tuon
huoneessa olevan jääkaapin vaikutuksen esille, joka muuttaa hieman
aikavakiota, koska lämmittää enemmän lämpimässä.
Esimerkiksi tuosta kahdeksannen kysymyksen kaavasta saat aiheeseen hieman
kättä pidempään: http://cs.stadia.fi/~lehtk/Matematiikka/mtia17.htm
http://www.mm.helsinki.fi/mmtek/opiskelu/kurssit/yfys1/luennot/YFYS1_labs_week5.pdf
Ja tuolla on lämpöanturin toiminta nopeudesta (täysin sama analogia kuin
http://pyryharakka2.ajatukseni.net/2008/09/05/
Kannattaa lukaista myös tuo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi
Voi tuota itsekin konkretisoida esim. veden lämmittämisellä tai
jäähdyttämisellä, mutta itse hellitän tämän nyt... :)
Jos olet tuon sanomasi kannalla, niin perustelut kelpaavat: "Se olisi
"tasaista" vain mikäli mitatun tilan ulkolämpötila pysyisi koko ajan
tarkalleen samana ja lämmön kulkeutumiseen muualle ei vaikuttaisi esim.
huoneen oven avaaminen."
Jarmo

Tasaista on kirjoituksessani sitaateissta tietystä syystä - eli en tarkoita
tasaisella suoraviivaista.

[Markus Strand]

Post by rgb

Post by SirKolvi
että yöaikaan niitä ei voi pitää päällä. Tarkoitus olisikin viilentää
huone illan mittaan sopivan viileäksi ennen nukkumaan menoa.

Makuuhuoneessa pörrää Amcor-niminen jäähdytin. Iltaisin kun käyttää sitä 2-3
tuntia lämpötila laskee 27 --> 22 C ja pysyy siinä 3-5 tuntia. Öisin ei
kannata pitää päällä koska on liian äänekäs ja poistoputki pitää viedä
ikkunasta ulos mikä tuo katumelun sisälle. Kiinteät jäähdyttimet ovat tässä
mielessä paljon parempia. Ovat hiljaisia eikä poistoputkea ole.

En muista minkä merkkinen meillä oli, mutta oleellista on eristää sekä
se poistoputki ja ikkuna josta se menee ulos. Mahdollisimman lyhyt letku
on paras. Itse nostin koneen ikkunan korkeudelle ja vaihdoin ulomman
ikkunan kovalevystä ja telttapatjasta tehtyyn viritykseen. Postoputkea
ei ollut siis lopulta lainkaan. Aikaisemmin oli metrin verran
poistoputkea esillä ja huonetta ei saanut kovin viileäksi ennen kuin
siihen putkeen kietoi pyyhettä tms eristeeksi.

Ikkunan korkeudelle korotetusta koneesta oli myös se etu, että sen alle
saattoi laittaa 50 l astian kondenssivedelle...


Miksiköhän suomessa ei ole niitä maailmalla niin yleisiä suoraan
ikkuna-aukkoon tulevia jäähdyttimiä? En ole nähnyt sellaista missään
myynnissä. Senhän saisi jopa itse asentaa, koska jäähdytysaineisiin ei
tarvitse kajota.

++MStr

[Mika Iisakkila]

Post by Markus Strand
Miksiköhän suomessa ei ole niitä maailmalla niin yleisiä suoraan
ikkuna-aukkoon tulevia jäähdyttimiä? En ole nähnyt sellaista missään
myynnissä. Senhän saisi jopa itse asentaa, koska jäähdytysaineisiin ei
tarvitse kajota.

Luultavasti täällä on vain niin vähän aikaa siitä kun on keksitty,
että kämpässä voi olla liian kuuma.

[Otto J. Makela]

Post by Markus Strand
Miksiköhän suomessa ei ole niitä maailmalla niin yleisiä suoraan
ikkuna-aukkoon tulevia jäähdyttimiä? En ole nähnyt sellaista missään
myynnissä. Senhän saisi jopa itse asentaa, koska jäähdytysaineisiin ei
tarvitse kajota.

Yleensähän nuo on tehty anglosaksisissa maissa tavallisiin "sash window"
ratkaisuihin, jotka ovat Suomen talvioloissa harvinaisia. En ole vielä
nähnyt sellaista mallia jonka saisi järkevästi toimimaan täällä päin
tavallisessa kapea-ja-korkea tuuletusikkunassa.

[Timo Neuvonen]

Post by Markus Strand
Miksiköhän suomessa ei ole niitä maailmalla niin yleisiä suoraan
ikkuna-aukkoon tulevia jäähdyttimiä? En ole nähnyt sellaista missään
myynnissä. Senhän saisi jopa itse asentaa, koska jäähdytysaineisiin ei
tarvitse kajota.

Ne yleensä selvästi näkyvät ulospäin ikkunasta poikkeavana rakenteena, joten
jos laitteen löytää niin ennen asunnuspuuhia kannattaa selvittää tarvitseeko
asennus rakennuslupaa tms. Veikkaan että Suomessa homma helposti tyssää
tähän rakennuksen julkisivun muuttumiseen. Tai pahimmillaan lupa voi kaatua
jopa aika tarkasti säänneltyjen ikkunapinta-alojen muuttumiseen.

Käsittääkseni myös ovat tarkoitettu lähinnä tilanteeseen jossa aina on
ulkona suhtkot lämmintä. Voivat olla talviaikaan aikamoisia lämmönhukkaajia
rakenteensa takia.


Itselläni on siirrettävä kaksiosainen laite, merkki muistaakseni Olimpia
Splendid, kai italialainen värkki. Ulkoyksikkö on parvekkeella, taipuisat
letkut ovat irroitettavissa työkaluilla ilman kylmäainetöitä, ja menevät n.
30x50mm reiästä seinän läpi. Kompressori on sisäyksikössä, joten on
äänekkäämpi kuin tyypillinen kiinteästi asennettava laite, mutta laitteen
tasainen käyntiääni häiritsee ainakin minua selvästi vähemmän kuin muualta
tuttu Panasonicin kiinteästi asennettu invertterilaite jonka sisäyksikkö
jatkuvasti kiihdyttää tai hidastaa puhallusnopeuttaan ja jonka käyntiäänen
jatkuva muuttuminen tuntuu hyvin ärsyttävältä.


Minä olen aika skeptinen ratkaisuihin joissa yhdestä putkesta vain
puhalletaan kuumaa ilmaa ulos ikkunan tms kautta, ilman että laitteelle
tulisi myös korvausilmaa toista putkea pitkin. 1-putkisen värkin kyseessä
ollen jostain tulee sisälle vastaava määrä korvausilmaa, ja jos se
korvausilma sekoittuu huoneilmaan, niin se pitäisi minusta ainakin saada
otettua varjon puolelta, koska tulo- ja poistoilman lämpötilaero (josta osa
tulee laitteen tuottamasta hukkalämmöstä) käsittääkseni määrää voiko
tuollainen laite oikeasti jäähdyttää mitään. Voihan laitteen kyljestä tuntua
kylmä ilmavirtaus, mutta se ei vielä ole koko totuus -saman "viileä tunne"-
efektin saa aikaan kun avaa jääkaapin oven, vaikkei silläkään asuntoa
jäähdytetä.

--
TiN

[Osmo R]

Post by Timo Neuvonen
Minä olen aika skeptinen ratkaisuihin joissa yhdestä putkesta vain
puhalletaan kuumaa ilmaa ulos ikkunan tms kautta, ilman että laitteelle
tulisi myös korvausilmaa toista putkea pitkin. 1-putkisen värkin
kyseessä ollen jostain tulee sisälle vastaava määrä korvausilmaa, ja jos
se korvausilma sekoittuu huoneilmaan, niin se pitäisi minusta ainakin
saada otettua varjon puolelta, koska tulo- ja poistoilman lämpötilaero
(josta osa tulee laitteen tuottamasta hukkalämmöstä) käsittääkseni
määrää voiko tuollainen laite oikeasti jäähdyttää mitään. Voihan
laitteen kyljestä tuntua kylmä ilmavirtaus, mutta se ei vielä ole koko
totuus -saman "viileä tunne"- efektin saa aikaan kun avaa jääkaapin
oven, vaikkei silläkään asuntoa jäähdytetä.

Jos jääkaapin selkäpuoli on ulkona, niin kyllä viilentää. Se
ilmastointilaitteen puhaltama ilma on selvästi kuumempaa kuin
ulkoilma, joten sisään tuleva ilma ei riitä kumoamaan
viilennystä. Tietysti hallittu sisääntulo voi parantaa laitteen
toimintaa.

Jostainhan se ilma pitää sisään tulla. Jos se tulee samalta
puolelta kuin laite, niin se yleensä tulee etelän puolelta, koska
etelän puolella noita laitteita yleensä käytetään.

Osmo

[Timo Neuvonen]

Post by Osmo R
Jos jääkaapin selkäpuoli on ulkona, niin kyllä viilentää. Se

Jep :-)
Näin asennettuja jääkaappeja ei vaan ole kovin monessa asunnossa.

Post by Osmo R
ilmastointilaitteen puhaltama ilma on selvästi kuumempaa kuin ulkoilma,
joten sisään tuleva ilma ei riitä kumoamaan viilennystä. Tietysti
hallittu sisääntulo voi parantaa laitteen toimintaa.

"Selvästi kuumempaa" pitää kattaa myös laitteen ottama esim. 2 kW luokkaa
oleva sähköteho, ennen kuin todellista jäähdytystä tapahtuu. Jos korvausilma
tulee auringon puolelta, se saattaa olla huomattavasti lämpimämpää kuin
asunnon sisäilma. Tämä syö silloin laitteen tuottamaa hyötyä.

Post by Osmo R
Jostainhan se ilma pitää sisään tulla. Jos se tulee samalta puolelta kuin
laite, niin se yleensä tulee etelän puolelta, koska etelän puolella noita
laitteita yleensä käytetään.

Herää kysymys, onko tämä aina järkevää? Jos laite sijoitettaisiinkin varjon
puolella olevaan huoneeseen, tai siis ainakin korvausilma tulisi sieltä,
jäähdytysvaikutus olisi parempi. Jos laite kuitenkin pystyy puhaltimellaan
vatkaamaan asunnon sisällä olevan ilman liikkeeseen, ei sijoitus varjon
puolelle välttämättä olisi ihan kuollut idea. Laitteen sijoituspaikallahan
oikeastaan on merkitystä vasta sitten, kun laite ei sekoita huoneilmaa ja
ulkoilmaa, vaan laitteelle tuodaan kuuman puolen kennon läpi puhallettava
ilma omalla putkellaan. Olettaen tietenkin, että laite on teholtaan riittävä
muuhunkin kuin yhden huoneen jäähdytykseen.

--
TiN

[Petri Nurminen]

Post by Timo Neuvonen

Post by Osmo R
Jos jääkaapin selkäpuoli on ulkona, niin kyllä viilentää. Se

Jep :-)
Näin asennettuja jääkaappeja ei vaan ole kovin monessa asunnossa.

Post by Osmo R
ilmastointilaitteen puhaltama ilma on selvästi kuumempaa kuin ulkoilma,
joten sisään tuleva ilma ei riitä kumoamaan viilennystä. Tietysti
hallittu sisääntulo voi parantaa laitteen toimintaa.

"Selvästi kuumempaa" pitää kattaa myös laitteen ottama esim. 2 kW luokkaa
oleva sähköteho, ennen kuin todellista jäähdytystä tapahtuu. Jos
korvausilma tulee auringon puolelta, se saattaa olla huomattavasti
lämpimämpää kuin asunnon sisäilma. Tämä syö silloin laitteen tuottamaa
hyötyä.

Post by Osmo R
Jostainhan se ilma pitää sisään tulla. Jos se tulee samalta puolelta kuin
laite, niin se yleensä tulee etelän puolelta, koska etelän puolella noita
laitteita yleensä käytetään.

Herää kysymys, onko tämä aina järkevää? Jos laite sijoitettaisiinkin
varjon puolella olevaan huoneeseen, tai siis ainakin korvausilma tulisi
sieltä, jäähdytysvaikutus olisi parempi. Jos laite kuitenkin pystyy
puhaltimellaan vatkaamaan asunnon sisällä olevan ilman liikkeeseen, ei
sijoitus varjon puolelle välttämättä olisi ihan kuollut idea. Laitteen
sijoituspaikallahan oikeastaan on merkitystä vasta sitten, kun laite ei
sekoita huoneilmaa ja ulkoilmaa, vaan laitteelle tuodaan kuuman puolen
kennon läpi puhallettava ilma omalla putkellaan. Olettaen tietenkin, että
laite on teholtaan riittävä muuhunkin kuin yhden huoneen jäähdytykseen.
--
TiN

Miksi pitäisi tuoda ilmaa sisään? Sama juttu kuin väittäisi, että
jääkaappiin pitää tuoda kylmää ilmaa poistetun lämmön tilalle.

[Ari H]

Post by Petri Nurminen
Miksi pitäisi tuoda ilmaa sisään? Sama juttu kuin väittäisi, että
jääkaappiin pitää tuoda kylmää ilmaa poistetun lämmön tilalle.

Jos laitteessa ei ole erillistä ulkoyksikköä, niin laitteen on
poistettava lämpö ulos puhaltamansa ilman mukana. Tilalle tulee
tietysti korvausilmaa jostain, muuten taloon tulisi tyhjiö :-)

Jääkaapissa ja "oikeassa" ilmalämpöpumpussa lämmön siirto
tapahtuu nesteellä, jolloin ilmaa ei tarvi vaihtaa.

[nospam]

Post by SirKolvi
Onko kenelläkään tietoa vertailuista tai testeistä joissa olisi
tutkittu siirrettäviä jäähdytyslaitteita?

Yksi siirrettävä tai oikeammin itse asennettava systeemi on
pikaliittimillä varustettu tavallinen ilmalämpöpumppu. NÄyttää olevan
esim Ultimatessa alk 398, tosin ON-OFF malli, invertteri alkaen 748.
Näyttää sitten olevan letkut ja telineet eri hintaan..

On asennettavissa reiästä ulos, ulkoyksikkö esim parvekkeelle. Mutta
tuskin pikaliittimet toimii montaa kertaa. Toinen ongelma on se, että
ulkoyksikkö voi olla vaikea tai mahdoton piilottaa. Jos esim 5 m
putkilla saisi vietyä partsille, olisi toimivampi kuin ulospuhaltavat.

Ilmaputkelliset mallien kanssa kannattaa tosiaan eristää putki,
tiivistää ikkuna, ja jos mahdollsita vetää toinen putki korvausilmalle
vaikka kauempaa kämpästä sen kuumemman syylarin ottoilmalle. Silloin
makuuhuoneeseen ei tule niin paljoa kuumaa ilmaa muualta, ja laitteen
lämmitysteho pienenee.

[Petri Nurminen]

Post by nospam
On asennettavissa reiästä ulos, ulkoyksikkö esim parvekkeelle. Mutta
tuskin pikaliittimet toimii montaa kertaa.

Kyllä nuo pikaliittimet toimivat varmasti satoja ellei jopa tuhansia kertoja
mutta ongelma on siinä, että joka kerta kun liitoksen avaat pääsee pieni
määrä kylmäainetta pois järjestelmästä ja järjestelmän hyötysuhde heikkenee.


Petri Nurminen
http://www.valtakunta.fi

[nospam]

Post by Petri Nurminen

Post by nospam
On asennettavissa reiästä ulos, ulkoyksikkö esim parvekkeelle. Mutta
tuskin pikaliittimet toimii montaa kertaa.

Kyllä nuo pikaliittimet toimivat varmasti satoja ellei jopa tuhansia kertoja
mutta ongelma on siinä, että joka kerta kun liitoksen avaat pääsee pieni
määrä kylmäainetta pois järjestelmästä ja järjestelmän hyötysuhde heikkenee.

Jep. Muistelen jonkun 2-osaisen siirrettävän laitteen spekseissä
olleen 10 avaus- ja sulkusykliä ennen kylmäaineen vaihtoa tai
tarkastusta. Kyllähän sekin olisi useimmille 10 vuoden tarve, eikä nuo
halvat vehkeet sen kauempaa taida kestää muutenkaan. Ainakin Ultimaten
vehkeissä oli vain 4 m putket, veikkaan, että loppuvat kesken
useimmissa kämpissä tilapäiskäytössä. Ehkä kysymällä saa pidemmätkin,
tosin täyttömäärääkin pitäisi sitten nostaa, jos laittaa tarpeeksi
paljon putkea.

Periaatteessa Tukesin mukaan pikaliittimenkin asentaminen on
luvanvaraista työtä, mutta kait sen liittimen asentaminen on niin
helppoa, ettei siihen oikeasti mitään kylmäainediplomia tarvita:-).

[Petri Nurminen]

Post by nospam
Periaatteessa Tukesin mukaan pikaliittimenkin asentaminen on
luvanvaraista työtä, mutta kait sen liittimen asentaminen on niin
helppoa, ettei siihen oikeasti mitään kylmäainediplomia tarvita:-).

Noin on, tai ainakin minulta asentaminen onnistui.