Post by IppePost by SSSRMitähän tuo käytännössä tarkoittaa, omakotitalo jossa on 900neliön tontti.
Tonttiosuus myydään määräosana, josta tullaan tekemään hallinnanjakosopimus.
Oman käsitykseni mukaan tuo tarkoittaa sitä että yksi kaavaan merkitty
tontti jaetaan sopimuksella kahteen osaan ja hallinanjakosopimuksessa
sovitaan tontin jakamisen lisäksi molemmille kuuluvat oikeudet ja
velvollisuudet, mm. raja-aita, sähkö-, vesi- ja tieliittymät yhteisten
kustannusten jakaminen yms.
Jep. Eli tonttia ei jaeta kahtia, vaan sille rakennetaan kahden eri
omistajan kiinteistöt. Verot ja muut menee sitten sopimuksen mukaan.
Samoin kiinteistöt on omia.
Vaihtoehtona olisi tontin jakaminen kahtia, silloin syntyy kaksi uutta
tonttia, ja molemmista taitaa mennä "leimaverot" omistuksen vaihtuessa
ja molempien tonttien pitää erikseen täyttää kaavamääräykset, mikä voi
olla mahdotonta.
Toinen vaihtoehto on ASOY:n muodostaminen. ASOY voi olla ihan toimiva,
jos yhtiöjärjestys on laadittu niin, ettei yhtiöllä ole mitään
velvoitteita ja osakkaat vastaavat hallitsemistaan rakennuksista itse
niiden rakennuttamisesta huoltoon ja ylläpitoon. Silloinkin
ensimmäinen talo siirtyy aluksi yhtiön omaisuudeksi, ja tulee lisäksi
kaikenlaista byrokratiaa kirjanpitoineen.
Itse asun yhtiömuotoisessa talossa, jonka kaikki systeemit on "omia",
siis yhtiö ei tee mitään muuta kuin omistaa tonttipohjan. Esim
liittymät on erikseen molemmilla taloilla. Tuon takia kirjanpitoa ei
enää tarvita, eikä tarvitse murehtia kuin oman talon kunnosta. Jos
naapurin talo mätänee huonon hoidon takia, se on naapurin murhe eikä
yhtiön. Eli yhtiöjärjestys on mahdollisimman lähellä tuota
hallinanjakosopimusta. (=Osakkaat vastaavat hallitsemistaan tontin
osuuksista ja niille rakennettujen tai rannattavien rakennusten
kuluista ja lupa-asioista itse, yhtiön vastuulla on vain lain
pakottamat velvoitteet, joita ei ole mahdollista delegoida osakkaille.
KÄytännössä esim isännöitsijätodistukset on pakko hoitaa yhtiön
nimissä.)
Yhtiössä normaalisti kiinteistön murheet on "yhteisiä"
rakennuttamisesta huoltoon ja vesivahinkoihin. Ilman yhtiöjärjestyksen
vastuurajoitusta ei kannata ottaa tontinpalaa, ainakaan, ellei itse
ole juristinketku, joka dumppaa rakennuskulut ja muut murheet
yhteisiksi ja sitten talon myyntihinnan omaan taskuun.. Eikä kannata
ostaa kovin sekalaisesta yhtiöstä taloa, ellei vastuita ole selkeästi
rajoitettu tai ota asioista todella hyvin selvää. Silloinkin saa
varautua vittumaisiin yhtiökokouksiin, vaikka itse olisi voittavana
osapuolena. Ikävä esimerkiksi maksaa uuden talon hinnan päälle
vanhemman talon putki- tai salaojaremonttia vahingon jälkeen jne.
Muutaman eri ikäisen itserakennetun talon yhtiö on helposti riitaisa,
jos yhtiön päätettävänä tai maksettavana on mitään taloihin
liittyvää..