n***@supertel.fi
2011-06-03 08:56:35 UTC
Ilmasta-veteen pumppu olisi tuossa minusta mitoisettava
mahdollisimman halvaksi, ei juuri väliä, toimiiko se
edes -10 asteen pakkasilla, tai jaksaako lämmittää
käyttövettä kuumaksi edes nollakelillä.
PErusteluna on siis se, että tonnin tai kahden lisäinvestointi voisi säästää hintansa, vaikka se toimii vain 6 kk päälämmönlähteenä. Kaukolämpö on kuitenkin ehkä 50% edullisempaa kuin suora sähkö, joten hyväkään pumppu ei juuri säästä rahaa edes pikkupakkasilla, kun COP laskee alle 3:n, ja joka tapauksessa pumppua ei kannata käyttää enää -15 asteessa lainkaan. Eli tehokas pumppu ei säästäisi juuri enempää kuin pieni, joka kävisi täysillä jo lauhalla kelillä. Ei ole väliä, pystyykö pumppu tuottamaan kesällä 26kW vai 2kW, tai loppuuko puhti talon lämmittämiseen kesken -25 asteessa vai -5 asteessa. Pienen pumpun käyttöaste on paljon parempi.mahdollisimman halvaksi, ei juuri väliä, toimiiko se
edes -10 asteen pakkasilla, tai jaksaako lämmittää
käyttövettä kuumaksi edes nollakelillä.
Arvaus on, että pelkkä kaukolämpö olisi ainakin lyhyellä tähtäimellä edullisin, ja VILP:t säästäisi ehkä investointinsa nippanappa kohtuuajassa. Maalämpö olisi ehkä edullisempi kuin kaukolämpö, mutta silloin se tulisi kaukolämmön tilalle.
Eli vesikierto lattialämpö, varaus varaajatankille lämpöpumppua, aurinkokerääjää tai vaikka vesitakkaa varten.
Sitten kylpy- ja pyykinkuivaustiloihin lämpöpumpuksi kondensoiva ilmankuivain. Se paitsi säästää, myös nopeuttaa pyykin ja kylppärin kuivumista, eikä tarvitse lisätä ilmanvaihtoa sitä varten. Kondensoivan kuivaimen tiivistämästä vedestä irtoaa noin 0.7kWh/litra lämpöenergiaa, joka palautuu huoneeseen. Säästö tulee siitä, että tuota höyryn lämpöä ei tuuleteta pihalle, eikä lisätä ilmavaihtoa kuivausta varten. Mukavuutta tulee taas siitä, että pyykki kuivuu myös sadekesällä nopeasti.