Lattialämmityselementtejä?

[Asko Ikävalko]

Syysmyrsky kasteli parvekkeen maton ja ulkona tapahtuva luomukuivatus kestää
varmaan taas päiviä/viikkoja/kuukausia, ihan tulevista keleistä riippuen.
Parvekkeella on lasitus, mutta myrskyssä raoista näköjään pääsee vettä
sisälle.

Olen jo joskus aiemmin suunnitellut infrapunalämmittimien asennusta, mutta
nytpä tulikin mieleeni, että lattialämmityshän olisi jalkoihin mukava ja
sillä saisi matonkin kuivaksi. Enpä ole kyllä aiemmin kuullut, että
kenelläkään olisi lattialämmitystä parvekkeella, joten vähän arveluttaa
imeekö betonilaatta kaiken tuotetun lämmön, vai minkähän verran se mahtaisi
parveketta lämmittää?

Nopella Googletuksella löysin tämän sivun:
http://www.monitampere.fi/lampomatto.html

Pikaisella laskutoimituksella totesin, että minulla olisi lämmitettävää
pinta-alaa 1,45 m2, eli tehoa syntyisi yhteensä 116 W. Aika mitättömältä
teholta kuulostaa verrattuna 1000 W infralämmittimiin. Mahtaako noista
lattialämmityselementeistä olla mitään hyötyä?

Hankintakustannukset tuolle 66 cm x 220 cm lämmitettävälle alalle olisi
209,- eur.

-Asko

[Jarkko Suomela]

Post by Asko Ikävalko
Syysmyrsky kasteli parvekkeen maton ja ulkona tapahtuva luomukuivatus
kestää varmaan taas päiviä/viikkoja/kuukausia, ihan tulevista keleistä
riippuen. Parvekkeella on lasitus, mutta myrskyssä raoista näköjään pääsee
vettä sisälle.
Olen jo joskus aiemmin suunnitellut infrapunalämmittimien asennusta, mutta
nytpä tulikin mieleeni, että lattialämmityshän olisi jalkoihin mukava ja
sillä saisi matonkin kuivaksi. Enpä ole kyllä aiemmin kuullut, että
kenelläkään olisi lattialämmitystä parvekkeella, joten vähän arveluttaa
imeekö betonilaatta kaiken tuotetun lämmön, vai minkähän verran se
mahtaisi parveketta lämmittää?
http://www.monitampere.fi/lampomatto.html
Pikaisella laskutoimituksella totesin, että minulla olisi lämmitettävää
pinta-alaa 1,45 m2, eli tehoa syntyisi yhteensä 116 W. Aika mitättömältä
teholta kuulostaa verrattuna 1000 W infralämmittimiin. Mahtaako noista
lattialämmityselementeistä olla mitään hyötyä?
Hankintakustannukset tuolle 66 cm x 220 cm lämmitettävälle alalle olisi
209,- eur.

http://www.kiinteistolehti.fi/artikkelit/?id=444

Tuosta löytyy aika hyvin tietoa parvekkeen lämmityksestä.

[Asko Ikävalko]

Post by Jarkko Suomela
http://www.kiinteistolehti.fi/artikkelit/?id=444
Tuosta löytyy aika hyvin tietoa parvekkeen lämmityksestä.

Kiitos, tuo oli ihan mielenkiintoista luettavaa. Lattialämmitystä siis
käytetään parvekkeillakin, joten ei tuo ajatukseni ihan tuhoon tuomittu ole.

Vielä olisi kiva kuulla kommentteja vaikka joltakulta karavaanarilta, että
kuinka paljon tuollainen 116 watin lämmitin mahtaa poltella jalkapohjia, kun
se räpätään nollakelillä tai pikkupakkasella päälle ja annetaan lämmittää
vaikkapa tunnin verran?

Tokihan matkailuauton kylmä vanerilattia lämpenee vähän nopeammin, kuin
parvekkeen kylmä betonilattia, mutta antaisi se silti jotain mielikuvaa.
Voisihan tuota parvekkeen lattiaakin ajatella jollain eristävänsä, jos
tuollaista lämmitintä oikeasti alan virittelemään.

-Asko

[Timppa]

Post by Asko Ikävalko
http://www.monitampere.fi/lampomatto.html

Olispahan moinen saunan pukuhuoneeseenkin. Tuota ei voine käyttää kosteassa
tilassa.

[Asko Ikävalko]

Post by Timppa
Olispahan moinen saunan pukuhuoneeseenkin. Tuota ei voine käyttää
kosteassa tilassa.

Kyllä minä uskaltaisin, jos tuo toimii 24 V jännitteellä. Muuntaja vaan
jonnekin kuivaan paikkaan ja mieluiten vikavirtasuoja muuntajan ja
sähköverkon väliin. Ei siihen silloin enää kuole.

Jos taas ajattelit itse lämpömaton kenttäkestävyyttä, niin kyllähän se
asuntoautoissakin joutuu kokemaan melkoista lämmönvaihtelua ja
kondensoituvaa kosteutta.

Minua vaan arveluttaa vielä, kannattaako sijoittaa 200,- eur, jos se ei
sitten jaksakaan edes kuivattaa parvekkeen mattoa saati sitten lämmittää
jalkapohjia mukavasti.

-Asko

[nospam]

On 6 loka, 22:08, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
Minua vaan arveluttaa vielä, kannattaako sijoittaa 200,- eur, jos se ei
sitten jaksakaan edes kuivattaa parvekkeen mattoa saati sitten lämmittää
jalkapohjia mukavasti.

Raksaryhmässä tiedettäisiin paremmin, mutta muistaakseni 10W/m2
lämmittää lattiaa noin 1 astetta ilmaa lämpimämmäksi. Tosin
parvekkeella siitä lämmöstä häippää ehkä 60% alla olevan laatan kautta
naapuriin ja laajemmalle alueelle.. Montaa astetta ei parveke lämpeä
noin pienellä teholla. Muutamalla asteella maton lämmön pitäisi nousta
eristämättömänä, eristettynä ehkä 6 astetta. Tuo lämmönnousu ei ole
lineaarinen, eli tehon kasvaessa lämmöt nousee suhteessa vähemmän.

Muutaman asteenkin lämmönnosto kyllä kuivaa maton. Toisaalta märän
maton voisi nostaa irti lattiasta kuivumaan. JOs saat maton alle
tehtyä tunnelin, auton sisätilalämppäri toiseen päähän puhaltamaan
ilmaa tunnelin läpi, ja matto kuivuu päivässä 600W teholla. (Tietty se
lämppäri tunnelin ulkopuolle irti matosta..)

[P3 Qla]

"nospam" <***@supertel.fi> wrote in message news:e8b853c3-2808-41f0-9198-***@d34g2000vbm.googlegroups.com...
On 6 loka, 22:08, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
Minua vaan arveluttaa vielä, kannattaako sijoittaa 200,- eur, jos se ei
sitten jaksakaan edes kuivattaa parvekkeen mattoa saati sitten lämmittää
jalkapohjia mukavasti.

"Raksaryhmässä tiedettäisiin paremmin, mutta muistaakseni 10W/m2
lämmittää lattiaa noin 1 astetta ilmaa lämpimämmäksi. "


vanhanmallin nyrkkisääntö lämmitystehon maksimitehon mitoitukselle oli 50 W/
m2.

Nykyeristyksillä vähemmän.

[nospam]

Post by nospam
On 6 loka, 22:08, Asko Ikävalko

Post by Asko Ikävalko
Minua vaan arveluttaa vielä, kannattaako sijoittaa 200,- eur, jos se ei
sitten jaksakaan edes kuivattaa parvekkeen mattoa saati sitten lämmittää
jalkapohjia mukavasti.

"Raksaryhmässä tiedettäisiin paremmin, mutta muistaakseni 10W/m2
lämmittää lattiaa noin 1 astetta ilmaa lämpimämmäksi. "
vanhanmallin nyrkkisääntö lämmitystehon maksimitehon mitoitukselle oli 50 W/
m2.

Tuo on vähän eri juttu. 50W/m2 lattialämmitys esittämäni nyrkkisäännön
mukaan lämmittäisi 21 asteisen huoneen lattiaa noin 26 asteeseen. Se
lienee hollilla kovan pakkaspäivän täyden tehon lämmityksessä. Jos
vain puolet lattiasta lämmitettään, sama keskiteho nostaisi sen osan
lattian lämmön jo 31 asteeseen.

[nospam]

Niin, ja 50W/m2 keskiteho kämpässä tietty tuottaa usean kymmen asteen
lämpötilaeron ulkoilmaan. Tuo noin 10W/aste*m2 luku tarkoittaa siis
sitä, että asteella ympäristöään lämpimämpi pinta luovuttaa noin 10W
tehoa, tai 10W teholla lattia lämpenee asteella. Mutta tuo lämpölukema
ei ole tarkka, ja suuremmilla lämpötilaeroilla tehoa tarvitaan paljon
enemmän, koska ilmavirtaukset lisääntyy ja (mustan) lattian
säteilylämmitysteho kasvaa lämpötilan neljänteen potenssiin. Tuon näin
jossain RaHi-tyylisenä arviona, oikea lämmitysteho riippuu pinnan
ominaisuuksista (väri, huokoisuus) ja ilmavirtauksista. Jopa katon
väri vaikuttaa, eli peilikatto heijastaa lämpösäteet takaisin ilman,
että ilma paljoa lämpenee.

[Timppa]

Post by Asko Ikävalko
Jos taas ajattelit itse lämpömaton kenttäkestävyyttä, niin kyllähän se
asuntoautoissakin joutuu kokemaan melkoista lämmönvaihtelua ja
kondensoituvaa kosteutta.

Ei, turvajuttu oli mielessä.

Tarkoitus olisi saada lmpöä jalkoihin vain saunapäivänä, ei pitää tilaa
lämpimänä koko aikaa. Mutta oikeastaan tuo pitäisi laittaa pesuhuoneeseen,
ja silloin se joutuu suihkun alle. Se lienee liian märkä tila.

Pitä etsiä myyjä ja kysellä.

[l]

Post by Asko Ikävalko
Syysmyrsky kasteli parvekkeen maton ja ulkona tapahtuva luomukuivatus kestää
varmaan taas päiviä/viikkoja/kuukausia, ihan tulevista keleistä riippuen.
Parvekkeella on lasitus, mutta myrskyssä raoista näköjään pääsee vettä
sisälle.

Maton alle voi laittaa puisia "laattoja", niitä löytyy monen kokoisina
puutarhaliikkeistä ja rautakaupoista. Kuivuu paremmin eikä ole niin
kylmä kuin suoraan betonia vasten oleva matto.

Sähkölämmitysmatto lämmittää joka suuntaan ja varmaan helpommin lämpöä
johtuu sinne alla olevaan betoniin kuin päällä olevaan mattoon joka on
hyvä eriste. Tämän havaitsin kun laitoin keväällä sähkölämmityksen
kylppärin lattiaan ja ihmettelin että miksei tunnu lämpiävän edes
täydellä teholla. Lattialla olleen maton alta laattalattia olikin sitten
polttavan kuuma. Lattia, ja sinun tapauksessasi sitten matto, kyllä
kuivuu lämmityksen avulla mutta ei se erityisen lämpimältä jalkoihin
tunnu.

Betonin päälle pitäisi ensin laittaa joku "avaruuspeite" mitä on
ensiapupakkauksissa tai vastaava joka eristää ja heijastaa lämpöä
tehokkaasti, sitten se sähkölämmitteinen matto ja päällimmäiseksi ohut,
ei eristävä, matto. Avaruuspeitteen ja betonin väliin ehkä vielä ne
puulaatat niin pääsisi paremmin kuivumaan ja vielä vähemmän johtuisi
lämpöä alaspäin.

Ja kun muistat vielä laittaa lämmityksen päälle samaan aikaan kun laitat
saunan lämpenemään, saattaa jotain olla tapahtunutkin siihen mennessä
kun tulet vilvoittelemaan :)

[Asko Ikävalko]

Post by l
Sähkölämmitysmatto lämmittää joka suuntaan ja varmaan helpommin lämpöä
johtuu sinne alla olevaan betoniin kuin päällä olevaan mattoon joka on
hyvä eriste.

Tätä mietin itsekin. Saattaa hyvinkin yli 90 % lämmöstä mennä alaspäin ja
vain murto-osa ylöspäin. Varsinkin pienitehoinen lattialämmitys tuskin
jaksaa puskea lämpöä paksun maton läpi.

Post by l
Betonin päälle pitäisi ensin laittaa joku "avaruuspeite" mitä on
ensiapupakkauksissa tai vastaava joka eristää ja heijastaa lämpöä
tehokkaasti, sitten se sähkölämmitteinen matto ja päällimmäiseksi ohut,
ei eristävä, matto.

Noinhan se taitaisi olla järkevintä. Alkaa kuulostaa siltä, että kun minulla
on ensisijaisena tavoitteena saada tuo jo olemassaoleva kumipohjainen
bambumatto kuivaksi, niin lämpöpuhallin voisi olla fiksumpi ratkaisu kuin
lattialämmitys. Täytynee huomenna kokeilla, saisiko auton
sisätilalämmittimen jotenkin fiksusti suunnattua alaviistoon ja sillä
kuivattua maton (joka on nyt jo neljättä päivää likomärkä).

Pysyvämpänä ratkaisuna olisi kiva joku sellainen 2 kW lämpöpuhallin, jonka
suuntaa saisi kätevästi säädeltyä, laite ei pitäisi kovaa meteliä ja olisi
vielä fiksun näköinenkin. Tämmöisen löysin Googlella:
http://www.centrel-verkkokauppa.com/product_info.php/cPath/44/products_id/157
mutta, veikkaanpa että tuo pitää yhtä kauheaa meteliä kuin auton
sisätilalämmitin, eikä suuntausmahdollisuudet (lattialle/naamalle) ole kovin
monipuoliset. Laadukkaamman näköiset vehkeet ovatkin kaikki sitten sellaisia
rakennuskäyttöön tarkoitettuja, jotka eivät ole kovin fiksun näköisiä
parvekkeella.

-Asko

[Ari Paananen]

Post by Asko Ikävalko
Pysyvämpänä ratkaisuna olisi kiva joku sellainen 2 kW lämpöpuhallin, jonka
suuntaa saisi kätevästi säädeltyä, laite ei pitäisi kovaa meteliä ja olisi
http://www.centrel-verkkokauppa.com/product_info.php/cPath/44/products_id/157
mutta, veikkaanpa että tuo pitää yhtä kauheaa meteliä kuin auton
sisätilalämmitin, eikä suuntausmahdollisuudet (lattialle/naamalle) ole kovin
monipuoliset.

No se meteli ja puhuri tulee siitä, että vastuksen tuottama lämpö pitää
saada laitteesta ulos. Kun puhallin on kooltaan tuollaista isoon taskuun
menevän auton sisätilalämppärin luokkaa, niin puhaltimen pitää olla myös
pienikokoinen ja puhaltaa varsin railakkaasti.

Jos haluat vähemmän ääntä ja tuulta ja silti saman lämmitystehon, niin
sitten puhaltimen kokoa pitää kasvattaa ja reilusti. Perusilmalämpöpumppujen
sisäyksiköt puhaltavat parhaimmillaan vain pari kertaa tuota 2 kW suurempaa
lämpötehoa paljon hiljaisemmin, mutta ne ovatkin tilavuudeltaan jo muutaman
kymmenen kertaa suurempia laitoksia.

[Asko Ikävalko]

Post by Ari Paananen
Jos haluat vähemmän ääntä ja tuulta ja silti saman lämmitystehon, niin
sitten puhaltimen kokoa pitää kasvattaa ja reilusti.

Noinhan se menee. Tietty ilmamäärä X sieltä pitää läpi puskea, jotta 2 kW
vastus ei ylikuumene. Ilmamäärä X voidaan tuottaa pienen propellin ja ison
kierrosluvun yhdistelmällä TAI ison propellin ja pienen kierrosluvun
yhdistelmällä.

Isokokoinen lämmitin kelpaisi, kunhan sitä saa suunnattua tarvittaessa
lattiaan ja tarvittaessa ylävartalolle. Kriteerini ovat:
- teho 2 kW
- kätevästi suunnattavissa
- ei kovaa meteliä
- fiksun näköinen


-Asko

[Asko Ikävalko]

Post by Ari Paananen
Jos haluat vähemmän ääntä ja tuulta ja silti saman lämmitystehon, niin
sitten puhaltimen kokoa pitää kasvattaa ja reilusti.

Noinhan se menee. Tietty ilmamäärä X sieltä pitää läpi puskea, jotta 2 kW
vastus ei ylikuumene. Ilmamäärä X voidaan tuottaa pienen propellin ja ison
kierrosluvun yhdistelmällä TAI ison propellin ja pienen kierrosluvun
yhdistelmällä.

Isokokoinen lämmitin kelpaisi, kunhan sitä saa suunnattua tarvittaessa
lattiaan ja tarvittaessa ylävartalolle. Kriteerini ovat:
- teho 2 kW
- kätevästi suunnattavissa
- ei kovaa meteliä
- fiksun näköinen


-Asko

[l]

Post by Asko Ikävalko
Noinhan se taitaisi olla järkevintä. Alkaa kuulostaa siltä, että kun minulla
on ensisijaisena tavoitteena saada tuo jo olemassaoleva kumipohjainen
bambumatto kuivaksi, niin lämpöpuhallin voisi olla fiksumpi ratkaisu kuin
lattialämmitys. Täytynee huomenna kokeilla, saisiko auton
sisätilalämmittimen jotenkin fiksusti suunnattua alaviistoon ja sillä
kuivattua maton (joka on nyt jo neljättä päivää likomärkä).

Auton lämppäri toimii jotenkuten autossa jossa tilavuutta on vähän ja
tila on tiiviimpi kuin parveke. Vaikka onkin melkein yht ähuonosti
eristetty. Ulkona ja tässä vaiheessa vuotta voi kuivuminen muuten venyä
kevääseen.

Matto kannattaisi nyt ottaa pois ja viedä kuivumaan jonnekin ennen kuin
se homehtuu. Vettä on kuitenkin päässyt vähän sen allekin ja kumipohja
ei ainakaan nopeuta kuivumista.

[Asko Ikävalko]

Post by l
Ulkona ja tässä vaiheessa vuotta voi kuivuminen muuten venyä
kevääseen.

Kyllä tuo oli näiden parin kuivemman päivän aikana lähes kuivunut. Laitoin
kuitenkin auton sisätilalämppärin (näköjään 1250 W) pariksi tunniksi
puhaltamaan. Sidoin lämppärin parvekkeen kaiteeseen, niin että sain
puhalluksen suunnattua suoraan alaspäin ja kyllä se ihan selvästi lämmittää
mattoa, tosin aika pieneltä alueelta kerrallaan.

Post by l
Matto kannattaisi nyt ottaa pois ja viedä kuivumaan jonnekin ennen kuin
se homehtuu. Vettä on kuitenkin päässyt vähän sen allekin ja kumipohja
ei ainakaan nopeuta kuivumista.

Ehei, kyllä se pysyy talven parvekkeella. Lasitettu parveke pysyy 90 % ajan
talvellakin kuivana, mutta kovan tuulen ja kovan sateen yhdistelmä puskee
noista parin millin raoista vettä/lunta sisälle. Täytyy nostella mattoa ja
jatkaa huomenna vielä kuivatusta pari tuntia, niin sitten alkaa nuo
viimesunnuntaiset sateet olla loppuunkäsitelty. :-)

-Asko

[Timo Neuvonen]

Post by Asko Ikävalko
http://www.monitampere.fi/lampomatto.html
Pikaisella laskutoimituksella totesin, että minulla olisi lämmitettävää
pinta-alaa 1,45 m2, eli tehoa syntyisi yhteensä 116 W. Aika mitättömältä
teholta kuulostaa verrattuna 1000 W infralämmittimiin. Mahtaako noista
lattialämmityselementeistä olla mitään hyötyä?
Hankintakustannukset tuolle 66 cm x 220 cm lämmitettävälle alalle olisi
209,- eur.

Pieneltä se teho minustakin kuulostaa. Veikkaan, että oleellista käytön
kannalta on, ettei se lämpö karkaa väärään suuntaan. Suoraan betonin päälle
en itse tuollaista viitsisi laittaa, mutta jos oven käyntivara yms antaa
myöten niin jos tekisi alle puuritilän, esim. 22 mm lautaa ja sen alle samaa
luokkaa oleva tuuletusvara. Tämän päällä se lämpömatto voisi jo tuntua
jalkoihin lämpimältä, ja systeemi kuivuisikin joskus ilman suurempia
projekteja. Mutta koko parvekkeen lämmitykseen tuosta ei uskoakseni ole,
siihen tarttee paljon tehoa ja käytännössä toimivin on juuri jokin säteilijä
joka tuntuu lämpimältä vaikka ilma olisikin paikoin kylmempää.

Kun edellä on esitetty 50 W/m2 tehosuuruusluokka, niin pitää muistaa että
lasitettukin parveke on lämpöeristämätön / erittäin hyvin tuuletettu tila,
joten varsinaisten asuintilojen teholukemia ei sellaisenaan kannattane ottaa
liian vakavasti tuon käytön kannalta. Ja asuintilojakaan ei noilla tehoilla
saa hetkessä kylmästä lämpimäksi kun rakenteet, kalusteet ym sitovat
lämpöä -jatkuvassa lämmityskäytössä noilla tehoilla saa kyllä katettua
lämpöhäviöt eli lämmön ylläpito onnistuu hyvin. Lisäksi asuintiloissa on
lattiapinta-alaa enemmän suhteessa vuotavaan pintaan, toisin kuin kertomasi
kokoisessa hyvin pienessä (~1.5 m2) parvekkeessa

Jos sitä lämpömattoa haluaa kokeilla, ja ensikokeilun jälkeen tuntuu ettei
siitä ollutkaan apua merkittävästi, niin lompakon salliessa voinee vielä
hankkia toisen kerroksen mattoa ja laittaa ne päällekkäin, ts. tuplavahinko
lompakolle :-) Valmistaja ei ehkä tätä suosita, mutta noin ohuessa matossa
tuskin on mitään merkittävää eristekerrosta alapinnassa, ja mattokaan tuskin
kärsii vielä ylikuumenemisesta, varsinkaan jos on kylmää betonia vasten.

Jos se "pintaverhoiluun" käytetty bambumatto on kyllin paksu ja jäykkä, niin
yksi mahdollisuus voisi olla pistää alimmaksi kerrokseksi routamatto tms,
siis muutaman millin paksuinen solumuovieristekerros. Kun se ei ole liian
paksu, niin se ei varmaan jousta liikaa jotta lämpömatto pysyy ehjänä,
ainakaan ellei joku tule korkokengissä tallomaan päälle.

--
TiN