Yhtiövastike

[Fuji]

Onko yhtiövastike aina pinta-alasidonnainen? Voiko se lain mukaan edes olla
muuta?
Pinta-ala ei vaikuta läheskään kaikkiin as.oy:n kuluihin. Lämmitys,
korjaukset ym. on tietysti selkeästi pinta-alariippuvaisia. Mutta esim.
miksi vesimaksu on yleensä henkilöiden lukumäärästä riippuvainen, mutta
jätemaksu ei. Iso asunto ei välttämättä aiheuta isännöintikuluja enempää
kuin pieni asunto.
Vastike voisikin olla esim. Y E / asunto + X E / neliö + Z E / asukas.

[Lu-lu]

"Fuji" <> kirjoitti >

Post by Fuji
Onko yhtiövastike aina pinta-alasidonnainen?

ei oo'
- mutta yleensä on ... joskus tosin ns. "jyvitettynä"

Post by Fuji
Voiko se lain mukaan edes olla muuta?

voi ! melkein ihan mitä tahansa muutakin


vastikeen peruste(et) määritetään yhtiöjärjestyksessä

[Markku Vainio]

Post by Lu-lu
"Fuji" <> kirjoitti >

Post by Fuji
Onko yhtiövastike aina pinta-alasidonnainen?

ei oo'
- mutta yleensä on ... joskus tosin ns. "jyvitettynä"

Jaa, eikös vastike ole yleensä sidoksissa osakkeiden määrään? Sillähän
tuollaisen jyvityksen saa kätevästi aikaan. Eihän pinta-aloja voi
jyvittää. Osakkeillahan yhtiökokouksessakin äänestetään, ei neliöillä
tai jyvitetyillä neliöillä.

Jyvityksessä taitaa olla tyypillistä, että pieni asunto maksaa suurempaa
neliökohtaista vastiketta kuin iso asunto. Lisäksi voidaan jyvittää
vielä niin, että samanlaista asunnoista korkeampiin kerroksiin noustessa
vastike nousee.

MTV

[Lu-lu]

"Markku Vainio" < kirjoitti

Post by Markku Vainio
Jaa, eikös vastike ole yleensä sidoksissa osakkeiden määrään?

no ei todellakaan - ellei sitä niin ole suunniteltu

Post by Markku Vainio
Sillähän tuollaisen jyvityksen saa kätevästi aikaan.

kai sen silläkin saisi

Post by Markku Vainio
Eihän pinta-aloja voi jyvittää.

mitä tahansa voi jyvittää. mutta nyt oli kyse vastikkeesta
ja vastike voi perustua jyvitettyyn pinta-alaan

Post by Markku Vainio
Osakkeillahan yhtiökokouksessakin äänestetään, ei neliöillä tai
jyvitetyillä neliöillä.

äänestäminen on eri asia kuin vastike

Post by Markku Vainio
Jyvityksessä taitaa olla tyypillistä, että pieni asunto maksaa suurempaa
neliökohtaista vastiketta kuin iso asunto. Lisäksi voidaan jyvittää vielä
niin, että samanlaista asunnoista korkeampiin kerroksiin noustessa vastike
nousee.

aivan

[Ari Saastamoinen]

Post by Markku Vainio
Jaa, eikös vastike ole yleensä sidoksissa osakkeiden määrään? Sillähän

Yleisempi käytäntö taitaa kyllä on tuo neliöpohjainen vastike.

Mutta voi toi vastikkeen määräytymisperuste olla ihan mitä tahansa
muutakin, Tuo määritellään yhtiöjärjestyksessä.

[n***@supertel.fi]

Post by Fuji
Voiko se lain mukaan edes olla muuta?

voi !   melkein ihan mit tahansa muutakin
vastikeen peruste(et) m ritet n yhti j rjestyksess

Tuollainenkin on tullut vastaan:

- Osakekohtainen vastike, osakkeet jyvitetty käänteisesti "normaaliin"
nähden, eli muutamalla isolla kämpällä vähemmän osakkeita ja paljon
pienempi vastike kuin pikkukämpillä. Esimeksiksi 40 neliön kämpällä
oma piha, päätykämppä ja 200 osaketta. 20 neliön kämppä ilman omaa
pihaa tai näköalaa 500 osaketta. Siis 5* vastike/neliö huonommassa
pikkukämpässä. Tuossa oli siis 4 kpl kämppiä jäänyt rakennuttajalta
omaan sijoituskäyttöön. Niistä kaksi oli vastikkeeltaan todella
halpoja. Käytännössä siis muut kämpät maksoi sijoittajan vastikkeista
suurimman osan, samoin rakennuttaja oli myynyt kämpät alun samoilla
osakehinnoilla, halvat oli ostanut rakennuttajafirman omistaja ja
sukulaiset.

Kyselin yhtiössä asuvalta isännöitsijältä ennen ostoa, miksi vastike
oli niin halpa verrattuna normaaliin. Taisi olla muistaakseni muutama
markka tai pari per neliö vuonna 1997, eli epäilyttävän halpa.
Isännöitsijä vaan totesi, että epäreiluahan se on, mutta
yhtiöjärjestystä ei saa muutettua, jos yksikin sitä vastustaa. Laissa
muistaakseni yhtiövastikkeiden muutos vaatii peräti kaikkien
mahdollisesti kärsimään joutuvien tahojen lupaa, ei siis pelkästää
poissaoloa yhtiökokouksesta. En muista voiko kärsimään joutuva taho
olla muukin kuin omistaja. Eli pitääkö kysyä myös osakkeiden
pantinhaltijalta, eli pankilta jne.

Kannattaa lukea yhtiöjärjestys ajatuksella ennen kuin vetää nimen
kauppakirjan tai tarjouksen alle. Esim paritaloyhtiössä voi uudemmalla
talolla olla aika mielenkiintoisia velvotteita, tai lisärakennetut
vinttikämpät voi maksaa lopun ikäänsä kovaa vastiketta, eli
käytännössä ne ovat vanhojen osakkaiden lypsylehmiä. Tilanne on OK,
jos ymmärtää ostaessaan maksaa vastaavasti vähemmän kämpästä, joka on
käytännössä asumisoikeusasunnon tapainen puolivuokra-asunto.

Jos esim 2 huoneiston paritalo päättää rakennuttaa tönön tontin
nurkkaan ja myydä sen osakkeet, voi kaksi alkuperäistä osakasta sopia
uuden kämpän vastikeperusteet ihan miten lystää, ja mitä uskoo ostajan
sietävän. Toki, jos vastikesäännöt on tarpeeksi härskit, ei verottaja
pidä yhtiötä enää asoy:nä.

[Lu-lu]

Post by Fuji
Voiko se lain mukaan edes olla muuta?

voi ! melkein ihan mit tahansa muutakin
vastikeen peruste(et) m ritet n yhti j rjestyksess

Tuollainenkin on tullut vastaan:

- Osakekohtainen vastike, osakkeet jyvitetty käänteisesti "normaaliin"
nähden, eli muutamalla isolla kämpällä vähemmän osakkeita ja paljon
pienempi vastike kuin pikkukämpillä. Esimeksiksi 40 neliön kämpällä
oma piha, päätykämppä ja 200 osaketta. 20 neliön kämppä ilman omaa
pihaa tai näköalaa 500 osaketta. Siis 5* vastike/neliö huonommassa
pikkukämpässä. Tuossa oli siis 4 kpl kämppiä jäänyt rakennuttajalta
omaan sijoituskäyttöön. Niistä kaksi oli vastikkeeltaan todella
halpoja. Käytännössä siis muut kämpät maksoi sijoittajan vastikkeista
suurimman osan, samoin rakennuttaja oli myynyt kämpät alun samoilla
osakehinnoilla, halvat oli ostanut rakennuttajafirman omistaja ja
sukulaiset.

Kyselin yhtiössä asuvalta isännöitsijältä ennen ostoa, miksi vastike
oli niin halpa verrattuna normaaliin. Taisi olla muistaakseni muutama
markka tai pari per neliö vuonna 1997, eli epäilyttävän halpa.
Isännöitsijä vaan totesi, että epäreiluahan se on, mutta
yhtiöjärjestystä ei saa muutettua, jos yksikin sitä vastustaa. Laissa
muistaakseni yhtiövastikkeiden muutos vaatii peräti kaikkien
mahdollisesti kärsimään joutuvien tahojen lupaa, ei siis pelkästää
poissaoloa yhtiökokouksesta. En muista voiko kärsimään joutuva taho
olla muukin kuin omistaja. Eli pitääkö kysyä myös osakkeiden
pantinhaltijalta, eli pankilta jne.

Kannattaa lukea yhtiöjärjestys ajatuksella ennen kuin vetää nimen
kauppakirjan tai tarjouksen alle. Esim paritaloyhtiössä voi uudemmalla
talolla olla aika mielenkiintoisia velvotteita, tai lisärakennetut
vinttikämpät voi maksaa lopun ikäänsä kovaa vastiketta, eli
käytännössä ne ovat vanhojen osakkaiden lypsylehmiä. Tilanne on OK,
jos ymmärtää ostaessaan maksaa vastaavasti vähemmän kämpästä, joka on
käytännössä asumisoikeusasunnon tapainen puolivuokra-asunto.

Jos esim 2 huoneiston paritalo päättää rakennuttaa tönön tontin
nurkkaan ja myydä sen osakkeet, voi kaksi alkuperäistä osakasta sopia
uuden kämpän vastikeperusteet ihan miten lystää, ja mitä uskoo ostajan
sietävän. Toki, jos vastikesäännöt on tarpeeksi härskit, ei verottaja
pidä yhtiötä enää asoy:nä.



... höpsistä ! kaikki pelkkää ylivilkkaan mielikuvituksen tuotetta

[Otto J. Makela]

Post by Lu-lu
... höpsistä ! kaikki pelkkää ylivilkkaan mielikuvituksen tuotetta

No, jatkat ainakin määrätietoisesti valitsemallasi linjalla.

[Lu-lu]

"Otto J. Makela" < kirjoitti

Post by Otto J. Makela

Post by Lu-lu
... höpsistä ! kaikki pelkkää ylivilkkaan mielikuvituksen tuotetta

No, jatkat ainakin määrätietoisesti valitsemallasi linjalla.

joo ... kaikki noi höpöttäjän väitteet oli sellasta bull-shiit:ia,
ettei niitä kannata alkaa ees' kommentoimaan ...
kuten esim. nyt tuo:

" ... Toki, jos vastikesäännöt on tarpeeksi härskit, ei verottaja
pidä yhtiötä enää asoy:nä ..."


eli :
hah-haa ! mistä naurunappulasta se on noita oikein repiny' ?

[n***@supertel.fi]

Post by Lu-lu
" ... Toki, jos vastikesäännöt on tarpeeksi härskit, ei verottaja
pidä yhtiötä enää asoy:nä ..."
hah-haa !   mistä naurunappulasta se on noita oikein repiny' ?

Tarpeeksi härski vastikesääntö voisi olla vaikka sellainen, jossa
asunnon A osake oikeuttaa asuntoon, autoetuun ja 15% osinkoon yhtiön
omistaman kiinteistön verotusarvosta. Sata B-osakasta sitten maksaa
koko systeemin viulut. Tuossa yhtiön päätarkoitus ei olisi enää
asuntoyhtiölain mukainen, vaan tuo olisi A:n kannalta sijoitus, ja B:t
sitten kovahintaisessa aso/vuokrakämpässä. B-osakkaiden vastikkeet
olisi ainakin normaalia vuokratasoa, mutta kämppien velattomat
myyntihinnat voisi olla vaikka parin kuukauden vastikkeen luokkaa.
Jos

Itse tuli asuttua yhtiössä, jossa neliövastikkeissa oli isot erot.
Luhtitalon päätykämpät poispäin tiestä (eli ikkunat 3 suuntaan,
luhtikäytävällä ei läpikulkua, eli se oli melkein "parveke" ja
toisella puolella oli piha, päädyssä puutarhaa), oli alle puolet
osakemäärältään ja vastikkeeltaan verrattuna puolet pienempiin muihin
kämppiin. Tuossa kaikki sentään maksoi jotain, mutta periaatteessa
säännöt voisi tehdä niinkin, että jotkut saa voittoa tai asuu
ilmaiseksi.

Tuossa käytännössä muutama kämppää maksoi vain 1/2 - 1/5 muiden
neliövastikkeesta, ja kaikkein kovin vastike euroissakin laskien oli
pienimmissä kämpissä, joita oli eniten. Rakennuttaja oli kuulemma
ollut juristi, ja ensin yhtiö myi vain pienimmät kämpät, suurimmat jäi
omaan ja sijoituskäyttöön.

Nykyisessä yhtiössä taas on "uusi" talo (=osakeet) määrätty maksamaan
omat rakennus, hoito- ja huoltokulunsa kokonaan itse. Uusi talo on
rakennettu jälkeenpäin erotetulle tonttiosuudelle. Yhtiö on
muodostettu samalla kun "vanha" talo on myyty roskapankin toimesta 90-
luvun alussa. Kukaan tuskin olisi ostanut vanhaa taloa, jos olisi
joutunut vastaamaan millään tavalla uuden rakentamisesta tai hoidosta.
Yhtiöjärjestys ei itseasiassa (suorasanaisesti) määrää, että vanhakin
talo maksaisi omat rakennuskulunsta tai peruskorjauksensa itse.
Puhutaan vain uuden erotettavan tontin hallinto-osuudesta ja
rakennuksen kuluista, ja muut kulut mitatun kulutuksen mukaan. Ihan
kuin vanhalla talolla ei olisi peruskorjauskuluja tms lainkaan...

Välissä tuli taas asuttua todella riitaisessa yhtiössä, jossa
yhtiöjärjestys määritteli vastikkeet huoneistoalojen mukaan.
Erillistalot oli rakennettu monessa vaihessa, noin 50 - 85 vuosien
välillä. Sitten kinattiin, kuka maksaa kenenkin vesivahingot ja
korjaukset, ja mikä on kenenkin vastuulla.

Vaikka postilaatikoiden vaihto oli ison riidan aihe, koska kuluista
maksaa yksi paljon muita enemmän, jos yhtiö ostaa laatikot. Kun
äänioikeusleikkuri 4 talon tapauksessa tasaa äänimäärät niin, että
isolla kämpällä oli vajaa puolet vastikkeista, mutta 1/4 äänistä, on
riidat takuuvarmoja.

[Kare Pietilä]

Post by n***@supertel.fi
Jos esim 2 huoneiston paritalo päättää rakennuttaa tönön tontin
nurkkaan ja myydä sen osakkeet, voi kaksi alkuperäistä osakasta sopia
uuden kämpän vastikeperusteet ihan miten lystää, ja mitä uskoo ostajan
sietävän. Toki, jos vastikesäännöt on tarpeeksi härskit, ei verottaja
pidä yhtiötä enää asoy:nä.

Osakkeiksi muutetuissa autotalleissa ja varastoissa on tullut
nähtyä melkein mitä vain; eräässä asetettu vastike oli huomat-
tavasti vallitsevaa vuokratasoa korkeampi eli niin, että vas-
taavia yhtiön omistamia tiloja vuokrattiin ulos merkittävästi
myytävänä olleiden tilojen vastikkeita halvemmalla. Tiloja
kaupittelevaa välittäjää kävi lähinnä sääliksi kiinteistön
omistajasta nyt puhumattakaan.

Tuollaisen voisi ostaa korkeintaan pahimmalle vihamiehelle
lahjoitettavaksi/testamentattavaksi.

[Otto J. Makela]

Osakkeiksi muutetuissa autotalleissa ja varastoissa on tullut nähtyä
melkein mitä vain; eräässä asetettu vastike oli huomattavasti
vallitsevaa vuokratasoa korkeampi eli niin, että vastaavia yhtiön
omistamia tiloja vuokrattiin ulos merkittävästi myytävänä olleiden
tilojen vastikkeita halvemmalla. Tiloja kaupittelevaa välittäjää kävi
lähinnä sääliksi kiinteistön omistajasta nyt puhumattakaan.
Tuollaisen voisi ostaa korkeintaan pahimmalle vihamiehelle
lahjoitettavaksi/testamentattavaksi.

Kiinnostava loukku jos tuollaiseen jonkin takia jäisi kiinni.

Mutta mitä tapahtuisi jos jättäisi vastikkeen maksamatta jolloin
taloyhtiö lopulta ottaisi osakkeen "tilapäisesti" haltuunsa?
Taloyhtiö ei millään saisi itsekään kerättyä vaatimaansa vastiketta,
jolloin periaatteessa osakkeet jäisivät sille ikuisesti. Tällainen
omaisuuden sosialisointi aiheuttaisi kuitenkin julkisuudessa melkoisen
kohun viimeistään kun asian tiimoilta mentäisiin raastupaan...

----

Rikoslaki 36 luku, Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
6§ Kiskonta

Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa,
riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin
sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa
itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa
vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.

[Lu-lu]

"Kare Pietilä" < kirjoitti

Post by Kare Pietilä
Osakkeiksi muutetuissa autotalleissa ja varastoissa on tullut
nähtyä melkein mitä vain; eräässä asetettu vastike oli huomat-
tavasti vallitsevaa vuokratasoa korkeampi eli niin, että vas-
taavia yhtiön omistamia tiloja vuokrattiin ulos merkittävästi
myytävänä olleiden tilojen vastikkeita halvemmalla. Tiloja
kaupittelevaa välittäjää kävi lähinnä sääliksi kiinteistön
omistajasta nyt puhumattakaan. Tuollaisen voisi ostaa korkeintaan
pahimmalle vihamiehelle
lahjoitettavaksi/testamentattavaksi.

... mutta ...
"verottaja" piti yhtiötä siltiki' edelleen asunto-osakeyhtiönä ...
... vai kuinka ?

mutta

tuossa tapauksessa
noiden autotallien/varastojen osakkeenomistajat olivat kai vaan
hieman tietämättömiä ... omista mahdollisuuksistaan
hoitaa asiat yhtiössä mallilleen ... ilman että kenenkään tartsisi
epätoivoissaan ja turhaan jättää epäoikeudenmukaiset vastikkeet
hallitsemistaan tiloista maksamatta

nää noviisit
kun päästää vilkkaan mielikuvituksensa liian helposti laukkaamaan

[n***@supertel.fi]

Post by Lu-lu
tuossa tapauksessa
noiden autotallien/varastojen osakkeenomistajat olivat kai vaan
hieman tiet m tt mi ... omista mahdollisuuksistaan
hoitaa asiat yhti ss mallilleen ... ilman ett kenenk n tartsisi
ep toivoissaan ja turhaan j tt ep oikeudenmukaiset vastikkeet
hallitsemistaan tiloista maksamatta

Jos vastikeperuste on yhtiöjärjestyksen määräämä, mitä
osakkeenomistaja voisi tehdä? Vastikeperuste ei muutu, ellei kaikilta
osakkailta saada siihen lupaa.

Jos vastikeen määrä on yhtiökokouksen päätettävissä, voi tietty
uhkailla yhtiökokouksessa tasavertaisuusvaatimuksilla ja
oikeudenkäynnillä, ellei vastike kohtuullistu.

Mutta jos autotallin tai varaston vastike on määritelty
yhtiöjärjestyksessä kohtuuttomaksi, on vastikkeen muuttaminen
todennäköisesti todella hankalaa. Ehkä kauppojen peruminen voisi olla
helpompaa.

[Lu-lu]

Post by n***@supertel.fi
Jos vastikeperuste on yhtiöjärjestyksen määräämä, mitä
osakkeenomistaja voisi tehdä? Vastikeperuste ei muutu,
ellei kaikilta osakkailta saada siihen lupaa.

höpsistä!
kohtuuttomat, perusteettomat vastikkeet muuttuu ihan helposti

Post by n***@supertel.fi
Jos vastikeen määrä on yhtiökokouksen päätettävissä, voi tietty
uhkailla yhtiökokouksessa tasavertaisuusvaatimuksilla ja
oikeudenkäynnillä, ellei vastike kohtuullistu.

mitä sitä turhia uhkailemaan ... HAASTE on parasta shokkiterapiaa
sekä isännöitsijälle, hallituksen jäsenille, että kaikille osakkaille

Post by n***@supertel.fi
Mutta jos autotallin tai varaston vastike on määritelty
yhtiöjärjestyksessä kohtuuttomaksi, on vastikkeen muuttaminen
todennäköisesti todella hankalaa. Ehkä kauppojen peruminen
voisi olla helpompaa.

kun tutustuu yhtiöjärjestykseen ja vastikkeiden määräytymiseen
jo ennen osakekauppojaan, niin ei tartte urputtaa kaupan jälkeen



ja
te vuokralaiset, - te saatten pitää vaan turpanne kii (... ja maksaa)
ei as-yhtiössä ole mitään, mikä polkisi teidän oikeuksianne

[Matti Savolainen]

Post by Fuji
Onko yhtiövastike aina pinta-alasidonnainen? Voiko se lain mukaan edes olla
muuta?

Niin kuin joku jo totesikin, yhtiövastike perustuu yleensä osakkeiden
määrään.
-Matti-

[Lu-lu]

"Matti Savolainen" < kirjoitti

Post by Matti Savolainen
Niin kuin joku jo totesikin, yhtiövastike perustuu yleensä osakkeiden
määrään.

usein myös noin, mutta
KAIKKEIN YLEISIN vastikeperuste on kuitenkin
huoneistojen lattiapinta-ala ... jolloin ratkaisevaa on
yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmään merkitty pinta-ala

vastikeperuste voi myös olla jyvitetty, ja
myös jyvitys perustuu yhtiöjärjestyksen määräyksiin


kuten kai? en vielä todennut

[Matti Savolainen]

Post by Lu-lu
usein myös noin, mutta
KAIKKEIN YLEISIN vastikeperuste on kuitenkin
huoneistojen lattiapinta-ala ... jolloin ratkaisevaa on
yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmään merkitty pinta-ala

Yleensä osakkeiden määrä riippuu neliöistä.
-Matti-

[Lu-lu]

"Matti Savolainen" < kirjoitti

Post by Matti Savolainen
Yleensä osakkeiden määrä riippuu neliöistä.

yleensä ... ... eli siis

... toinen yleinen vastikeperuste on osakkeiden lukumäärä,
joka on usein verrannollinen jonkun kertoimen kautta tai
suoraan pinta-alaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole
asianlaita.

[Seppo Routimo]

"Matti Savolainen"

Post by Matti Savolainen

Post by Lu-lu
usein myös noin, mutta
KAIKKEIN YLEISIN vastikeperuste on kuitenkin
huoneistojen lattiapinta-ala ... jolloin ratkaisevaa on
yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmään merkitty pinta-ala

Yleensä osakkeiden määrä riippuu neliöistä.
-Matti-

Itse asun 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Vastike on neliöperustainen
ja osakemaarät/asunto riippuvat kuinka ylhäällä asunto on. Ylempänä enemmän
osakkeita samankokoisessa kämpässä, käytännössä tulevat esiin vain
yhtiökokouksissa (tai tulisivat jos joskus tulisi tiukka äänestys).

[Markku Vainio]

Post by Seppo Routimo
Itse asun 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Vastike on
neliöperustainen ja osakemaarät/asunto riippuvat kuinka ylhäällä
asunto on. Ylempänä enemmän osakkeita samankokoisessa kämpässä,
käytännössä tulevat esiin vain yhtiökokouksissa (tai tulisivat jos
joskus tulisi tiukka äänestys).

Mitenkä teillä osakemäärä vastaa neliömäärää? Jos on tuplasti neliöitä,
onko vastike myös tupla?

70-luvun talossa asun minäkin. Kolme kerrosta. Täällä vastikeperuste on
osakkeiden määrä. Silloin oikeudet (valta yhtiökokouksessa) ja
velvollisuudet (velvollisuus osallistua yhtiön kustannuksiin) ovat
täydellisesti tasapainossa, mikäli jollekin tällainen periaate on
tärkeä.

Tosin osakemäärän muodostus saisi varmasti olla jonkun mielestä
toisenlainen. Nyt 28,5 neliön asunnon vastikkeessa on 23-26 % ylihintaa
verrattuna siihen, että vastike olisi neliöihin perustuva.
Asuinkerroksella on merkitystä, mutta kuitenkin suhteellisen vähän.
Kaksi esimerkkiä:

- neliöitä 28,5 / osakkeita 250-255 = +23,3...+25,8 % (= ylihintaa
m2-hintaan verrattuna)
- neliöitä 73 / osakkeita 472-481 = -9,1...-7,4 % (= alihintaa
m2-hintaan verrattuna)

Neliöthän ovat vain lattiaa ja niiden välisiä seiniä. Se, mikä on
asumisen kannalta oleellisinta, on sähkön, veden ja viemäröinnin
käyttömahdollisuus. Ne löytyvät kaikkein pienimmistäkin asunnoista.
Siksi minusta on oikeudenmukaista, että pienistä asunnoista maksetaan
suurempaa vastiketta kuin mitä neliömäärä edellyttäisi.

MTV

[Seppo Routimo]

"Markku Vainio" kirjoitti viestissä ...

"Seppo Routimo" kirjoitti

Post by Seppo Routimo
Itse asun 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Vastike on
neliöperustainen ja osakemaarät/asunto riippuvat kuinka ylhäällä asunto
on. Ylempänä enemmän osakkeita samankokoisessa kämpässä, käytännössä
tulevat esiin vain yhtiökokouksissa (tai tulisivat jos joskus tulisi
tiukka äänestys).

Mitenkä teillä osakemäärä vastaa neliömäärää? Jos on tuplasti neliöitä,
onko vastike myös tupla?

Olisi kai mutta sattuu olemaan talo jossa joka kerroksessa neljä lähes
samankokoista asuntoa (hissikuilu vie kahdesta asunnosta neliön/pari). Mutta
itselläni seitsemännessä kerroksessa enemmän osakkeita kuin alempana samassa
linjassa olevilla. Vastikkeet täysin samat.

[n***@supertel.fi]

Olisi kai mutta sattuu olemaan talo jossa joka kerroksessa nelj l hes
samankokoista asuntoa (hissikuilu vie kahdesta asunnosta neli n/pari). Mutta
itsell ni seitsem nness kerroksessa enemm n osakkeita kuin alempana samassa
linjassa olevilla. Vastikkeet t ysin samat.

Tuossa on varmaan alunperin myyty X rahaa / osake-hinnalla kämpät,
mutta vastikeperusteeksi määrätty neliöt. Ehkä alussa on esim velka-
osuudet olleet kuitenkin / osake tms, jolloin tuo on yksinkertainen
tapa määritellä tietty velkaosuus kaikille.