Jarkko Setälä
2008-10-31 21:41:29 UTC
Olen nykyisessä asunnossani pähkäillyt koko asumisen ajan (n. kaksi
vuotta) asunnon saunan oikeanlaista käyttötapaa, kun ei oikein meinaa
löytyä sitä kaikella tapaa toimivinta ratkaisua. Sauna itsessääon on
sitä kokoluokkaa, että kaksi kohtuukokoista kaveria mahtuu sinne
väljästi, kolme kaveria joutuu istumaan jo kerroksissa eri
laudetasoilla. Koska olen sokea, en pysty käymään katsomassa
sähkökiukaan teknisiä tietoja, mutta olen antanut itselleni kertoa,
että kiuas lienee kuuden kilovatin seinälle nostettu kolmivaihemylly,
jossa termostaatti on sellainen, joka ei mittaa saunatilan lämpötilaa
lähemmäs kattoa sijoitetulla ulkoisella anturilla, vaan jotenkin
muuten, jostakin muualta, mitä ilmeisimmin kiukaan sisältä. Samaten
termostaatin asteikko ei ole numeerinen, vaan kuulemma siinä on vain
lämpöisyyttä kuvaava graafinen käppyrä, joka on sitä isompi, mitä
lähemmäs maksimilämpötilan asetusta termostaattia väännetään.
Termostaatti ja ajansäätö ovat kiukaan etureunassa alhaalla.
Termostaatissa minimiasennossa osoitinnuoli on kello kolmen suuntaan
ja kello yhdeksän kohdalla on selvä pykälä, kuin jonkinmoinen
peruslämpöolettama, ja maksimissa nuoli sojottaa suoraan ylöspäin,
kello kahdentoista suuntaan. Tämä, jotta saatte kuvan kiukaan
ulkoisesta olemuksesta.
Mitä ja mistä tuo termostaatti sitten oikein mittaa? Koska
termostaatti naksahtelee, kun sitä kääntää, olen seuraillut, missä
asennossa se milloinkin naksahtelee, ja tässä hajahavaintoja.
Kun kiuasta on lämmittänyt normaalista huoneenlämmöstä tunnin, ja jos
ilmanvaihdon imuventtiili on heti lämmityksen alkaessa pantu saunasta
kiinni, sauna on aikamoisen kuuma, ehkä vähän liiankin kuuma, ja
termostaatin virrankatkaisukohta on melko lähellä sitä mainitsemaani
peruslämpöolettamapykälää. Kun sitten alkaa saunoa ja heittää vettä
kiukaalle, termostaatin mittaustulos alkaa pudota voimakkaasti,
jolloin virrankatkaisuraja on selvästi alempana. Sinänsä loogista, kun
sanotaan, että lämpötila laskee, kun löylyä heitetään.
Samaisen tunnin lämmittämisen jälkeen, jos ilmanvaihdon imuventtiili
on auki, sauna ei ole yhtä kuuma ja termostaatin virrankatkaisukohta
on selvästi alempana. Löylyjä kiukaasta saa toki yhtälailla, joskin
alussa pitää heitellä vähän enemmän vettä, että kaikki lämpö saadaan
vapautettua. Mikään ilmanvaihtomyrsky saunassa ei kuitenkaan ole,
mutta selvästi imuventtiili vaikuttaa asiaan. Minulle on kuitenkin
myös suositeltu, että saunan ilmanpoistoventtiili olisi syytä pitää
auki, vaikka löylyt silloin karkaavatkin sitä tietä ulos, ja sauna
tuntuisi, kuten edellä kuvasin, lämpeävän hitaammin, mutta paikallaan
pysyvää kosteutta ei tule niin paljon löylynheitossa, eikä saunasta
tule liian kuuma niin helposti ja samalla ei koko saunaosasto, eli
myös pesuhuone lämpene liian kuumaksi ja kosteaksi. Myös pesuhuoneessa
on poistoventtiili, ja korvausilma sinne tulee pesuhuoneen oven alta.
Saunassa taas on myös oma korvausilmaventtiili, joka menee putkea
pitkin suoraan ulos, sen pidän aina auki, ettei ilma loppuisi. :)
Ilmaa ei siis tuoda asuntoon koneellisesti. Ilmanpoistolaite on
tavallisesti kakkosnopeudella (kolmesta mahdollisesta), vain saunan
jälkeen kun kiuas on sammutettu, pistän täyden imun päälle saunan
kuivattamiseksi.
Mitäs kommentoisitte aiheeseen liittyen? Okei, jokainen sauna on toki
yksilö, mutta hyviä vihjeitä voisin ottaa vastaan, niin että saunan
lämmitys ja käyttö olisi mahdollisimman järkevää.
---Jacke---
vuotta) asunnon saunan oikeanlaista käyttötapaa, kun ei oikein meinaa
löytyä sitä kaikella tapaa toimivinta ratkaisua. Sauna itsessääon on
sitä kokoluokkaa, että kaksi kohtuukokoista kaveria mahtuu sinne
väljästi, kolme kaveria joutuu istumaan jo kerroksissa eri
laudetasoilla. Koska olen sokea, en pysty käymään katsomassa
sähkökiukaan teknisiä tietoja, mutta olen antanut itselleni kertoa,
että kiuas lienee kuuden kilovatin seinälle nostettu kolmivaihemylly,
jossa termostaatti on sellainen, joka ei mittaa saunatilan lämpötilaa
lähemmäs kattoa sijoitetulla ulkoisella anturilla, vaan jotenkin
muuten, jostakin muualta, mitä ilmeisimmin kiukaan sisältä. Samaten
termostaatin asteikko ei ole numeerinen, vaan kuulemma siinä on vain
lämpöisyyttä kuvaava graafinen käppyrä, joka on sitä isompi, mitä
lähemmäs maksimilämpötilan asetusta termostaattia väännetään.
Termostaatti ja ajansäätö ovat kiukaan etureunassa alhaalla.
Termostaatissa minimiasennossa osoitinnuoli on kello kolmen suuntaan
ja kello yhdeksän kohdalla on selvä pykälä, kuin jonkinmoinen
peruslämpöolettama, ja maksimissa nuoli sojottaa suoraan ylöspäin,
kello kahdentoista suuntaan. Tämä, jotta saatte kuvan kiukaan
ulkoisesta olemuksesta.
Mitä ja mistä tuo termostaatti sitten oikein mittaa? Koska
termostaatti naksahtelee, kun sitä kääntää, olen seuraillut, missä
asennossa se milloinkin naksahtelee, ja tässä hajahavaintoja.
Kun kiuasta on lämmittänyt normaalista huoneenlämmöstä tunnin, ja jos
ilmanvaihdon imuventtiili on heti lämmityksen alkaessa pantu saunasta
kiinni, sauna on aikamoisen kuuma, ehkä vähän liiankin kuuma, ja
termostaatin virrankatkaisukohta on melko lähellä sitä mainitsemaani
peruslämpöolettamapykälää. Kun sitten alkaa saunoa ja heittää vettä
kiukaalle, termostaatin mittaustulos alkaa pudota voimakkaasti,
jolloin virrankatkaisuraja on selvästi alempana. Sinänsä loogista, kun
sanotaan, että lämpötila laskee, kun löylyä heitetään.
Samaisen tunnin lämmittämisen jälkeen, jos ilmanvaihdon imuventtiili
on auki, sauna ei ole yhtä kuuma ja termostaatin virrankatkaisukohta
on selvästi alempana. Löylyjä kiukaasta saa toki yhtälailla, joskin
alussa pitää heitellä vähän enemmän vettä, että kaikki lämpö saadaan
vapautettua. Mikään ilmanvaihtomyrsky saunassa ei kuitenkaan ole,
mutta selvästi imuventtiili vaikuttaa asiaan. Minulle on kuitenkin
myös suositeltu, että saunan ilmanpoistoventtiili olisi syytä pitää
auki, vaikka löylyt silloin karkaavatkin sitä tietä ulos, ja sauna
tuntuisi, kuten edellä kuvasin, lämpeävän hitaammin, mutta paikallaan
pysyvää kosteutta ei tule niin paljon löylynheitossa, eikä saunasta
tule liian kuuma niin helposti ja samalla ei koko saunaosasto, eli
myös pesuhuone lämpene liian kuumaksi ja kosteaksi. Myös pesuhuoneessa
on poistoventtiili, ja korvausilma sinne tulee pesuhuoneen oven alta.
Saunassa taas on myös oma korvausilmaventtiili, joka menee putkea
pitkin suoraan ulos, sen pidän aina auki, ettei ilma loppuisi. :)
Ilmaa ei siis tuoda asuntoon koneellisesti. Ilmanpoistolaite on
tavallisesti kakkosnopeudella (kolmesta mahdollisesta), vain saunan
jälkeen kun kiuas on sammutettu, pistän täyden imun päälle saunan
kuivattamiseksi.
Mitäs kommentoisitte aiheeseen liittyen? Okei, jokainen sauna on toki
yksilö, mutta hyviä vihjeitä voisin ottaa vastaan, niin että saunan
lämmitys ja käyttö olisi mahdollisimman järkevää.
---Jacke---